Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Pääneuvostolla oli nimellisesti oikeus valita ja erottaa kansanvaltuuskunnan jäsenet ja kumota sen päätöksiä. Käytännössä Punaisessa Suomessa ylintä päätösvaltaa käytti kansanvaltuuskunta, jossa oli aluksi 13 jäsentä sekä prokuraattori. Valtuuskunta asettui kapinan alkuvaiheessa itse punaisen Suomen johtoon. Sen toiminta kohdistui ensi sijassa siviiliasioihin. Valtuuskunta täydentyi yhdellä jäsenellä helmikuun alussa, kun kapinayritystä vastustanut Gylling liittyi sen jäseneksi. Maaliskuussa tehdyissä järjestelyissä sota-asiat erotettiin sisäasioista, minkä lisäksi sosiaaliasioista vastaamaan nimettiin kaksi valtuutettua. Tämän jälkeen kansanvaltuuskuntaan kuului yhteensä 18 valtuutettua ja prokuraattori. Maaliskuussa valtuuskunnan jäseneksi tuli myös kaksi naista, joita voi pitää Suomen ensimmäisinä naisministereinä. Lähde: http://itsenaisyys100.fi/punaista-suomea-johti-kansanvaltuuskunta/