Rahatoimikamari perustettiin vuonna 1881 ja lakkautettiin vuonna 1929 kaupunginhallituksen perustamisen jälkeen. Kaupunginvaltuusto valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1875 ja ensimmäinen kokous pidettiin 25.2.1875. Jäsenmäärä oli 15 henkilöä ja se säilyi sellaisena aina vuoteen 1907 asti, jolloin jäsenmäärä korotettiin 24 henkilöön. 1920-luvulta lähtien valtuutettujen määrä on ajoittain noussut kaupungin kasvaessa. Kaupunginvaltuuston toiminta oli alkuun erittäin vilkasta ja aktiivista, sillä ennen sen perustamista kaupunkiyhteisö ei ollut saanut olla samalailla osa kaupungin toimintaa. Ennen valtuustoa toimineilla kaupunginvanhimmilla ei loppujen lopuksi ollut päätösvaltaa ja täten kaupunkiyhteisöstä eriytynyt maistraatti päätti asioista hyvin mielivaltaisesti. Tämä olikin yksi syy valtuuston perustamiseen, sillä kaupunkilaiset halusivat olla osana päätöksentekoa. Toinen syy valtuuston perustamiseen oli myös se, että kaupunginvanhimpien kokoonpano ei enää vastannut kaupungin väestön yhteiskunnallista jakautumaa. Vanhimmat olivat lähinnä käsityöläisiä ja muutamia kauppiaita, mutta koulujen synnyn myötä kaupunkiin oli muuttanut paljon akateemista väkeä ja tukkiajan tullessa kaupunkiin oli tullut myös paljon erilaisia yrittäjiä, asioitsijoita, jotka eivät olleet edustettuna vanhimmissa ollenkaan. Täten siis vuoden 1873 kunnallisasetuksen jälkeen päätettiin perustaa kaupunginvaltuusto, vaikka sellaista ei olisi ollut vielä aivan välttämätöntä perustaakaan ja valtuustoon saatiinkin esimerkiksi lehtoreita, kauppiaita, käsityöläisiä sekä asioitsijoita. Valtuuston vaalit pidettiin raastuvassa, jossa kaikki äänestyskelposet kansalaiset saivat äänestää. Äänestyskelpoisuus määräytyikin siten, että kaikki joilla oli vähintään kaksi veroäyriä saivat äänestää. Äänimäärä lisääntyi äyrimäärän mukaan ja suurin äänimäärä oli 25. Kuitenkin vuosisadan vaihteen jälkeen valtuuston käsittelemien asioiden määrä kasvoi niin paljon, että vuonna 1905 jouduttiin perustamaan erityinen valmisteluvaliokunta, jotta kokouksista saatiin lyhyempiä ja sujuvampia. Valtuusto perusti muutenkin jo alusta asti erilaisia toimikuntia ja komiteoita käsittelemään tärkeitä asioita, jotta jokainen asia saisi arvoisensa huomion ja tämä olikin erottamaton osa valtuuston työskentelytapaa jo ennen valmisteluvaliokunnan perustamista. Uusi kaupungin hallitus aloitti toimintansa vuonna 1930 seitsemällä jäsenellä vuoden 1927 kunnallislain muutoslain mukaan, joka määräsi kuhunkin kaupunkiin nimenomaan kaupunginhallituksen. Vuonna 1947 hallituksen jäsenmäärä kasvoi kahdeksaan henkilöön. Kaupunginhallitus on toiminut valtuuston valmistelevana sekä toimeenpanevana elimenä. Hallituksen ensimmäinen istunto oli 7.1.1930. 1950-luvulta lähtien istunnot ovat olleet joka viikkoisia. Lisäksi kaupunginhallituksen perustaminen toi hallintoon lisää keskittämistä, joka nivoi valtuuston, rahatoimikamarin, maistraatin ja kaikki toimikunnat yhteen. Uudistuksen myötä kaupunki sai myös hallinnollisen johtajan kun kaupungille valittiin ensimmäinen kaupunginjohtaja Varma Suosalmi. Hallituksen perustamisen myötä rahatoimikamari lakkautettiin ja kaupungin raha-asiat siirtyivät hallituksen ja rahatoimiston alaisuuteen. Tämä uudistus kasvattikin esimerkiksi kansliaa ja rahatoimistoa selväpiirteisiksi virastoiksi. Lisäksi kyseinen kunnallishallinnon uudistaminen syrjäytti käytännössä katsoen maistraatin kokonaan kunnallisasioiden käsittelyssä.