Vuonna 1936 asetetun Alfred Salmelan kansakoulukomitean ensimmäisenä tehtävänä oli jatko-opetusta koskevien määräysten uusiminen sekä uuden jatko-opetuksen opetussuunnitelman laatiminen. Sodan jälkeen vuonna 1946 julkistetussa mietinnössä komitea esitti, että kaupungeissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa kuusivuotiseen kansakouluun olisi liitettävä kaksivuotinen kansalaiskoulu. Kansalaiskoulun tehtävänä olisi kasvattaa ja ohjata oppilaansa yhteiskunnalliseen elämään, taloudelliseen ajatteluun ja ammatteihin. Ensimmäinen askel jatko-opetuksen kehittämisessä otettiin kuitenkin jo ennen mietinnön valmistumista. Kansakoulun järjestysmuotoasetuksen muutoksella 7. toukokuuta 1943 jatkokoulusta tuli kiinteästi oppivelvollisuuteen liittyvä ja kansakoulun päästötodistus annettiin vasta jatkokoulun suorittamisen jälkeen. Jyväskylässä jatkokoulu aloitti syksyllä 1945 toimintansa kaksivuotisena päiväjatkokouluna kouluhallituksen kehotuksesta. Opetus tapahtui Cygnaeuksen, Puistokadun, Keljon ja Koskenharjun koulujen tiloissa, mutta hallinnollisesti yhden koulun puitteissa. Opettaja Antti Hämäläinen Puistokadun kansakoulusta toimi jatko- ja sittemmin kansalaiskoulun johtajana eläkkeelle siirtymiseensä 31.7.1962 saakka. Koulun yhteyteen perustettiin 1946 oppilaita varten erityinen paikanvälitystoimisto, jonka tehtävänä oli hankkia oppilaille kesätyöpaikkoja sekä auttaa koulunsa päättäneitä nuoria työelämään siirtymisessä.