1 - Lapsuus Viitasaaren Haapaniemellä. - Kansakouluun 1934. - Kotiympäristö, leikit, urheilu. - Vanhempien siteet osuuskauppaliikkeeseen. 8 - Poikien urheiluharrastus, talvinen mäenlasku, hevosten kilpa-ajot jäällä. - Viitasaaren suojeluskuntalaiset ja heidän antamansa malli poikien sotaleikkeihin. - Ensimmäinen kertojan näkemä henkilöauto 1930-luvulla, linja-autoliikenne Oulun tien varressa. 12 - Ruoka ja ruokailutavat, ruoanhankinta. - Isä kalasti ammatikseen Keiteleellä, kala ja riista. - Osuuskauppa ja ruokakaupat. 15 - Viitasaaren Kennäänmäen työväentalo. - Sota-aika ja kansantanhut. 16 - Kotiympäristö, rakennukset. 19 - Elokuvien katselu suojeluskuntatalossa. 20 - Matkat, kulkemiset, sukulaiset, naapurit. - Isän tapa käydä "kirkolla" istuskelemassa kahvilassa, Helsingin matkat. - Kylätappelut. 21 - Kalastus, sukulaiset, kylätappelut. 26 - Sota-aika 1939-1944. - Poikaset töihin, totuttelu metsätöihin. - Sahatyö Kokkilan tilan sahalla. - Talouden säännöstely, ostokortit. 29 - Kertojan ollessa sahalla töissä innosti naapurin ylioppilaspoika häntä opiskelemaan. - Ensin Työväen Sivistysliiton kirjekurssit, sitten Työväen Akatemia, ja pyrkiminen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun kunnallistutkintolinjalle. - Lukemisharrastus. 30 - Kodin poliittinen perintö. - Isä epämääräinen vasemmistolainen, äiti lähinnä kommunisti. - Vasemmistolaisuuden kasvu liittyi lähinnä osuuskauppaliikkeen kasvattamaan tietoisuuteen. - 1930-luvun lapualaisuus Viitasaarella. - Harrastustoiminnan, tanssin ja soiton, merkitys työväenyhdistyksen kokoajana. 31 - Sota-aikaisesta kansantanhuilusta tuli ryhmäside. - Palkintomatka Kööpenhaminan kansainväliselle nuorisoleirille 1947. - Nuoret Kotkat ja kisällilauluryhmät. 34 - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) kesäkoulussa Työväen Akatemiassa 1946 ja 1947. - Viitasaaren maa- ja sekatyöväen ammattiosaston sihteeri, Maaseututyöväen liitto. 36 - Sota-aika Viitasaarella. - Sota-ajan talkoot. 40 - Köydenteko, mukana Helsingissä oppimassa köydentekoa. - Työkuvaus: kutominen, langanteko, ompelu, käsityöt. 43 - Karjalan siirtolaiset, ostokorttien käyttö ja sodan jälkeinen Amerikan avustusten jakaminen työväentalolla. 48 - Koulutus, kirjeopiskelu, SAK:n kesäkoulut. - Työväen Akatemia 1948-1949. - Opettajat, tyttöjen ja poikien asuntolat, ruokailu ja kurssin aikainen verenluovutus. 51 - Kurssitoverit Valde Nevalainen, Kaisa Raatikainen ja Veikko Oittinen opiskelijoiden parhaita. 52 - Kertoja pyrki ja pääsi Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun (YKK) 1951. - Opiskelija-asuminen Helsingissä 1950-luvun alussa. 53 - Kunnallistutkinnon suorittaminen, opetus YKK:ssa. - Pihtiputaan taksoitussihteeriksi 1952. 56 - Kunnantoimiston kirjanpitäjästä vaimo. - Naimisiin verotussyistä vuoden 1952 viimeisenä päivänä. - Ensimmäinen koti ja lapsen syntymä kotona. 57 - Siirtyminen Luhangan kunnansihteeriksi 1954. - Luhangan kunta 1950-luvulla; Kesäniemen kunnalliskoti. - Luhanka puoliksi vasemmistolainen, puoliksi porvarillinen. - Luhangan-Sysmän saaritien valmistuminen. 67 - Puutyö- ja ompeluharrastus kotona. - Ensimmäisen oman henkilöauton hakumatka Helsinkiin 1957. 69 - Pihtiputaan kunnansihteerinä 1960-1967. - Uudistuva kunta, rautatien rakentaminen kunnan läpi. - Kunnallishallinnon kehitysvaiheita. 73 - "Jos liityt keskustan (Maalaisliiton) jäseneksi, sinusta tehdään meille ensimmäinen kunnanjohtaja". - Sairasvakuutusjärjestelmän ja toimiston tulo 1964. 75 - Konneveden kunnanjohtajana 1967-1990. - Vesihuoltoasia synnytti kiivaan jaon. - Kalastuskoulu, kalanviljelylaitos. - Kantateiden rakennuskysymys. - Presidentti Kekkosen kalapaikka Konnevedellä oli rauhoitettu hänelle yksinään. 81 - Keskisuomalainen "tähtihaave": oma rantahotelli kuntaan. - Kunnan teollistaminen. - Oikeistoenemmistön tulo kunnanvaltuustoon. 88 - Jyväskylän yliopiston kanssa sopimus kuntakirjan valmistamisesta; Konnevesi-kirja valmistui 1976. 91 - Keski-Suomen kanavat, Konnevesi ja Keitele-Päijänteen kanava rakentaminen. 94 - Konneveteläisiä kunnallisia luottamusmiehiä. 97 - Vaimo toimi Konneveden sosiaaliasiain sihteerinä. - Sosiaalitoimi 1970- ja 1980-luvuilla. 98 - Tehdasteollisuuden supistuminen 1980-luvulla. - Saastamoinen Oy:n levytehdas. 100 - Joutuminen sydänleikkaukseen. - Eläkkeelle 1990. 102 - Suhteet ja suhtautuminen kunnan puolueryhmittymiin. - Omaan sosialidemokraattiseen ryhmään löyhät siteet.
Ei tietoja