1 - Vuonna 1956 yleislakko ei koskettanut kaikkia Kiikalassa. 2 - 1956 presidentinvaalit. 5 - Kertoja oli vasemmistolainen, mutta ei kovin poliittinen henkilö. 6 - Karjalan siirtolaiset olivat maalaisliittolaisia. - Kanta-asukkaiden suhtautuminen siirtolaisiin. 7 - 1930-luvun kansakoulujen historiankirjat kuvasivat valkoiset Suomen vapauttajiksi. 8 - Johanneslundin lasitehtaan työläiset lakossa 1956. 10 - Lasitehtaalaisten yhteisö. 11 - Sosialidemokraattien ja kansandemokraattien yhteistyö 1960-luvulla. 13 - Työmies lakkoilee monesti aivan turhaan. 14 - Suomessa asiat ovat tänä päivänä hyvin. - Työttömyyskorvauksilla kasvatetaan pinnareita. 16 - Eduskunnasta ei enää löydy varsinaista duunaria. 18 - Paavo Väyrynen roikkuu naisten hameen helmoissa. 19 - Työväenliikkeen hajanaisuudesta. - Lakkojen hyödyttömyydestä. 21 - Erään punakaartilaisen poikalapsen muistelmat. - Kertoja syntyi Kiikalan Hitolankylässä Urhon kartanon mailla sijaitsevassa Koorlan työläisasunnon savusaunassa. 22 - "Ei muonamies tartte pannukakkuu, ei simmosest saa eres haaveillakka!" - Muutto Hitolan Luhtanpäähän ja sieltä Rekijoenkylän Simolaan. 23 - Isä teki mm. maa- ja metsätöitä. 24 - Kun Simolan piikaflikalle syntyi äpärälapsi. 25 - Ruoka oli huonoa. 26 - Muutto Kiikalasta Halikkoon. 27 - Kartanon työläisten asuminen. - Kohtaaminen kreivi Armfeltin kanssa. 29 - Kreivillisten suhtautuminen palkollisiinsa. - Isä riitaantui pehtorin kanssa ja taas oli muutto edessä. 30 - Lapset haukkuivat henkisesti sairasta poikaa. - Ei ollut juuri mitään leikkikaluja. - Isä oli usein juovuksissa. 32 - Muutto Uskelaan. 33 - Kertoja jäi kansakoulun ensimmäiselle luokalle. - Isä jätti perheen. 34 - Äidin lapsineen oli muutettava pois. - Äiti suunnisti Hannulan huvilaan, jossa tiedettiin myytävän viinaa. - Hannula lähenteli äitiä veitsellä uhaten. - Isä palasi takaisin häntä koipien välissä. 35 - Hannulassa juopoteltiin aina. - Tuomisen perhe muutti Salon kauppalaan. - Äiti ja kertoja keräsivät pellolta luita ja myivät niitä romuliikkeeseen. 38 - Veljeltä katkesi leikeissä solisluu, isän säästöt hupenivat lääkärikuluihin. - Muutto Joensuun kartanoon. 40 - Asunnon kuvaus. - Kansakoulun opettaja oli puolueellinen. 41 - Koulutoveria kiusattiin. - Jo vaatteista näki oliko lapsi työläispenska vai vallasväen lapsi. 42 - Lasten riita. 44 - Kaikilla Joensuun kartanon pojilla oli täitä. 46 - Poliittisista virkanimityksistä. 47 - Poikien harrastuksena oli emakkosioilla ratsastaminen. - Muna-, papu- ja omenavarkaissa. 49 - Mäntylän puutarhassa kasvatettiin 1930-luvulla harvinaisia mansikoita. - Pojat saivat mansikkavarkaudesta kovan selkäsaunan. - Äitikin sanoi, että penskat on hakattu melkein kuoliaiksi. 51 - Kertoja oli vähällä hukkua. 52 - Pojat ryöstivät telkän munia, jotka maistuivat kananmunilta. 53 - Navettamiehen töistä. 54 - Von Knorringit olivat Joensuun kartanon omistajia. - Kartanon 10-vuotias tytär ratsasti työläisasuntojen pihoilla ruoska kädessä. - Tytär kävi myös työläismuijille lämmitetyssä saunassa ja sai täitä. 55 - Herrasväki ei ajatellut sitä, ettei tytöllä ollut leikkitovereita. 56 - Toimeentulo oli heikkoa. 57 - Pilkkanimiä. - Jouluaikana käytiin jouluämminä. 59 - Joulukoristeista. 61 - Työläislapsilla oli kymmenittäin leikkitovereita. 63 - Muutto Joensuun kartanosta Saloon, Tuomin huvilaan. 64 - Tuomit myivät viinaa. 65 - Muutto Perttelintullin Laukkasille. 66 - Pikkupoikien tappelu. 67 - Koulusta sai anoa köyhäinapua jouluksi. - Pojat innostuivat kerjäämään, mutteivat saaneet mitään. 69 - Muita pisniksiä. - Laukkanenkin myi viinaa. 70 - Taas muutettiin Vuorentaan kartanoon. - 1930-luvun sisäpoliittisesta tilanteesta, suojeluskunta. 72 - Isä kertoi juovuspäissään kuuluneensa punakaartiin. - Vaalit. 74 - Koulunkäynti. 76 - Kertojan perheen elämä oli mielenkiintoista. 78 - Tyttöseurassa ei kertoja saanut suutaan auki. 79 - Kertojan kavereita kuoli tauteihin. - Kartanon lapset leikkivät muonamiesten lasten kanssa. 80 - Kirjaston käyttö. - Suojeluskunta. 81 - 1937 muutto Lempilän kartanoon ja 1939 Angelniemen Valttilaan, josta pian Kaninkolankylän Kirjolaan. 83 - Työnteko kouluikäisenä. 84 - Vuosina 1935 ja 1936 lapsilla oli kerhomaat viljeltävinä. 85 - Uudessa talossa oli tapana viedä naapurille leipää leivottaessa. 86 - Pojat harvensivat sokerijuurikasta väärällä pellolla. 88 - Tili annettiin kokonaan isälle, joka antoi takaisin nannarahaa. - Perhe ei olisi tullut toimeen ilman lasten ansaitsemia rahoja. 89 - Lapsille ostettiin aina liian isoja vaatteita. 90 - Työnteko oli rankkaa Lempilässä. 92 - Sokerijuurikkaan nosto. 94 - 1940 muutto Kiikalaan Krappenpyölin taloon. 96 - Puukkotappelu tansseissa. 98 - Tuohon aikaan ihmistapot olivat melko yleisiä Kiikalassakin. 99 - Koulunkäynti. 100 - Luettelo kartanoista ym., joissa Tuomisen perhe työskenteli. 101 - Kertojan perhe ei näistä ainaisista muutoista pahemmin kärsinyt. 103 - Kertoja pelkäsi, ettei kelpaisi sotaväkeen. 104 - Kertoja ei ole katkera siitä, että hän menetti nuoruutensa sodalle. 105 - Sodan jälkeen kertoja meni reumatismistaan huolimatta metsätöihin. 106 - Tuomisen veljekset olivat innolla perustamassa porvarillista urheiluseuraa Kiikalaan, Kiikalan Urheilijat ry. 107 - Kertoja on vaaleissa äänestänyt sosialidemokraatteja. 108 - Kertoja ja Viljo-veli aloittivat opiskelun Turun kauppakoulussa. - Rahaa heillä ei ollut aina ruokaankaan. - Syksyllä 1948 kertoja aloitti Turun kauppaopiston, josta valmistui merkonomiksi 1950. 109 - Kertoja lähti Ruotsiin, koska ei saanut koulutustaan vastaavaa työtä. - Kesä maatöissä Motalan lähellä, siteen tehtaassa ja kirjapainossa. - 1951 passitus Varsinais-Suomen keuhkotautiparantolaan Paimioon. 110 - Sairaus löi kerralla elämän alta pois. - Paimiosta kotiin Kiikalaan 1952. 112 - 1962-1973 Salon seudun autotilauksen palveluksessa. - Työstä johtuvaa juopottelua. 113 - Kirjanpitotyö. - Juopottelu. - Työssä on saanut paljon ystäviä. 114 - Tietokoneet ovat tulleet tilitoimistoihin, kertojalla vain vanhat kirjoitus- ja laskukoneet. - Asiakkaat pitivät pienestä kirjanpitotoimistostaan. 116 - Kertojan vasemmistolaisuuden perusta oli lapsuuden työläiskortteereissa. - Piirros asuintaloista. 117 - Lasten leikeistä, nappikuoppa ym. 119 - Pohjapiirros työläiskortteereista. 120 - Huoneiden seinänraoissa vilisi luteita. - Pojat nukkuivat siskonpedissä ja syyhyttivät toisiaan. 121 - Isän opissa kertojasta tuli työtä pelkäämätön. 122 - Rintatautiparantolassa 1951 ja 1956. 123 - Erilaisista kertojan tekemistä töistä. 125 - Kiikalan Johanneslundin lasitehdas, lasitehtaalaissukuja. 126 - Lasitehtaan tuotteita. 127 - Tehtaan johto, johdon ja työntekijöiden hyvät välit. - Muita Kiikalan tuotantolaitoksia. 128 - Rahasta pelattiin pokeria. 129 - Tehdas myytiin Riihimäen Lasitehtaalle. - Lasitehtaan lopettaminen vaikea asia Kiikalalle. 130 - Lasitehtaan sivuelinkeinot. 131 - Johanneslundin lasitehtaan työväki varsin hyvin toimeentulevaa väkeä. - Kirkonkylän työväki karsasti lasitehtaan väkeä, joka heidän mielestään "liiaksi mahtavia". 132 - Kustaa Palenius kertoo: - Kiikalan Kruusilankylässä, kertojan kotona Lautsilan torpassa kävi reppuryssiä yhtenään tavaroitaan kaupittelemassa. - Reppuryssä "Vanha-Simo". 133 - Tavaraa myytiin velaksikin, pääasia, että jotain osti. 135 - Reppuryssillä halpaa kangastavaraa. - Reppuryssät joivat saijua. 136 - Vanha-Simo usein yöpyikin torpassa. - Laukkuryssät maksoivat yösijansa. 137 - Laukkuryssät kovia riiustamaan. - Kulkukauppa oli lailla ankarasti kielletty. 139 - Työväestön terveydenhoidosta huolehtivat pääasiallisesti kansanparantajat, paarmuskat ja pirttimuorit. - Pirttimuoreja sanottiin paarmuiksi, joka oli kouluja käymätön kätilö, lapsenpäästäjä. - Kertojan äidin äiti toimi kätilöntehtävissä. 140 - Parantamisen taidon isoäiti oli oppinut omalta äidiltään. - Isoäidillä oli ns. kuudes aisti. 142 - Paarmuskan työstään isoäiti sai rahapalkkaa. - Parantamisen maksu oli vapaaehtoinen. - Kertoja itse syntyi Kiikalan Hitolankylän Urhon talon Koorlan savusaunassa. 142 - Saunassa synnytettiin, koska ei haluttu näyttää, kuinka tuskallinen synnytystapahtuma oli. 144 - Kertojan äidin lapsuusmuistoja, juoruämmät tiedonlevittäjinä. 146 - Kahvi kirvoitti kielenkannat, kahvinjuontitavoista. 147 - Juoruämmien suhteen oltiin varpaisillaan. - Juoruämmät syntyisin pienistä, köyhähköistä oloista. 148 - Kuimi Eunaska oli tunnettu juoruämmä Kiikalan Rekijoella. 149 - Kiikalan nimismies, Pehr Erling. 151 - Frans Koskinen, s. 1900 Kiikalassa Rekijoella, kertoo: - Teilinnummi, vanha mestauspaikka, sijaitsee Kiikalan Rasvalan kylässä. - "Myrkky-Mikko" viimeinen mestattu. 153 - Valto Tuominen kertoo: - Kiikalan Komisuon kansakoulu. - Kertojan isä Aarne Tuominen joutui tyytymään kolmen viikon pituiseen kiertokouluun. - Talolliset maksoivat tuon ajan opettajan palkan. 155 - Pari säkeistöä Keuruun Hermannin nimellä tunnetun viisunikkarin juomalaulusta. 156 - Kiikalainen viisunikkari nimeltään "Lehti-Kalle" Kiikalan Kärkelänkylästä. 157 - Eero Eskola, s. 1919 Kiikalassa, kertoo: - Kunnanlääkäri kirjoitteli vanhuksille spriireseptejä. - Kustaa Uutelan sananvalmius. 160 - Valto Tuominen kertoo: - Kun evakkoja tuli Kiikalaan. - Kitkaa karjalaisten ja kiikalalaisten välillä. 161 - Kiikalalaisten ja karjalaisten välistä seurustelua ei katsottu hyvällä. 163 - Aarne Tuominen, s. 1896 Kiikalassa, kertoo: - Ylempien suhtautuminen alempiin alkoi pikku hiljaa muuttua suvaitsevammaksi. - Nuorten seurustelun kastijako. 164 - Kartanon fröökynät ylpeitä. - Isäntien ja piikojen suhteet. 165 - Erilaisia piikoja: pikkupiika, navettapiika, sisäpiika ja emäntäpiika. 168 - Kertojan kotitorpan viljelyksistä ja karjasta. - Torpan kontrahdit. 170 - Kustaa Palenius kertoo: - Torppariaika, torpparien peltotyöt. 172 - Valto Tuominen kertoo: - Kiikalan Kesänkylän pojan Kaino Kesälän häät 1940-luvun alkupuolella. 173 - 1900-1920-lukujen nuoriso, harrastukset ja leikit. 174 - Elotalkoiden ruoat: suurus, puolipäivänen ja ehtoollinen. - Talkootanssit ja suositut soittajat. 176 - Kiikalan Työväenyhdistyksen perustajista. - Työväentalon hankinta. 177 - Kiikalan työväenyhdistyksen perustaminen. 178 - Aarne Tuominen kertoo. - Punakaartilaisaika, punakaartissa tienasi paremmin kuin metsätöissä. 180 - Salossa, Turussa ja Tampereella. 182 - Tampereen taistelut. - Antauduttiin ja jouduttiin valkoisten ryöstämiksi. 183 - Kiikalalaisten punaisten rangaistukset. 185 - Valto Tuominen kertoo. - Kiikalan Seurantalon vihkiäisjuhlallisuudet. - Suojeluskunnan itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. - Suojeluskunnan urheiluharrastukset. 186 - Kiikalaisista hiihtäjistä ja mäenlaskijoista. 189 - Arvo Kauko, s. 1901 Kiikalassa, kertoo: - Kaskuja. 191 - Kirsti Laukkanen, s. 1946 Lappi Tl.:ssä (Turun läänin Lappi): - Muistikirjasta kopioituja "Muistovärssyi Kiikalasta". 201 - Valto Tuominen kertoo: - Haave takaisin muutosta Kiikalaan. 202 - Köyhä rikastuessaan piruksi muuttuu. 204 - Kiikalainen kansantarina Äyrikkojan koskesta. 206 - Perniöläisen neitosen sepittämä onnittelulaulu. 209 - Sinuttelusta ja teitittelystä 1930-luvulla. 212 - Naisten merkitys työväenjärjestöissä. 213 - Lasten kasvatus ennen ja nyt. - Isän pitkät työpäivät. 216 - Politiikkaan menevät tyhmeliinit ja tontut. 219 - Karkea piirros Tuomisen lapsuuden asuntojen sijainnista toisiinsa nähden. 221 - Äiti tienasi lisärahaa poimimalla marjoja. 223 - 1950-1960-lukujen Kiikalan työväenyhdistyksen johtokunnassa ei ollut naisia. - Naisten toiminta oli kuitenkin hyvin merkittävää. 225 - Naisten työn merkitys. 227 - Salolaisten urheiluharrastuksista. 229 - Runo "Mietteitä". 231 - Muistitiedon keruutyössä tehdyistä virheistä. 234 - Kaatuneen veljen hautajaiset, vilustuneena haudalla. - Tauti vei muutamien päivien ajalta muistin. 236 - Vahingossa sotilaskarkurin kirjoihin. 239 - Turun sotilassairaalaan. 240 - Lahden Hennalaan Henkilötäydennyskeskukseen. 241 - Kertoja joutui varastamaan manttelin. 242 - Kenttäpostikonttoriin. 244 - Heikkokuntoisena siviiliin, kuitenkin metsätöihin Kiikalan Kirkonkylän Källön metsään talveksi 1944-1945. 247 - 1946 Turun Kaupungin Kauppakouluun, keväällä 1948 päästötodistus. - Syksyllä 1948 Turun Kauppaopistoon, keväällä 1950 valmis merkonomi. 249 - Kirjanpitotehtävissä tilitoimiston omistajana 40 vuotta. 251 - Aarne Tuominen kertoo: - Kiikalan ensimmäinen auto; sitä pelättiin. 253 - Valto Tuominen kertoo: - Merkonomiksi valmistumisen jälkeen vaikeuksia saada töitä, joten töihin Ruotsiin Vadstenan lähelle Frötuna Gårdiin. - Ruotsalaisessa ruokapöydässä, toisin kuin suomalaisessa, oli runsaasti juustoa. - Ruotsissa heinä lapotettiin "heftasan", jonkinlaiseen heinäsuovaan. 254 - Tukholmaan töihin Ahlen ja Åkerlundin kirjapainoon, sitten Erikssonin kassarekisteritehtaaseen, jossa kertoja oppi viilariksi. 255 - Talluksen Agulle naista hommaamassa. 257 - Ruotsalaisten suhtautuminen suomalaisiin. 259 - Töissä lukemattomien suomalaisten tulkkina. 260 - Ruotsissa asuvat virolaiset. - Tukholman Frihamnissa lastaustöissä. 261 - Skeppsbron merimiesten pestirahat. 262 - Röntgenkuvien perusteella Varsinais-Suomen Parantolaan Paimioon ns. puuropotilaaksi eli kokeilupotilaaksi. 265 - Vuodet 1953-1956 Kiikalan Palovakuutusyhdistyksen toimitusjohtajana ja Kiikalan Urheilijat ry:n sihteerinä. 268 - Vaikean sairauden seurauksena oikea keuhko jouduttiin poistamaan. 270 - Rintaontelon ns. supistusleikkaus. 272 - Helmikuusta 1958 elokuuhun 1962 toipilasaikaa, elanto kansaneläkkeestä ja lehtikirjoituksista. - Mukana Kiikalan urheilu- ja kotiseututyössä. 273 - Kotiseutuharrastuksista ei kunnilta tullut tunnustusta. - Muistitiedon kerääminen ja muistaminen. 277 - Työnantajan työpanoksesta, työntekijäin irtisanomissuojasta. 278 - Kiikalan kommunistit köyhälistöä. 282 - Kiikalan maatalous 1940-luvulla. - Keväästä 1940 runsaan vuoden ajan töissä Kirkonkylän Krappenpyölin maatilalla. 288 - Opiskeluvuodet 1946-1948 yhtä ruoan puutteesta kärsimistä. 289 - Vanhana opiskelemisen haitoista. 290 - Työttömyyskorvauksia ei olisi koskaan pitänyt alkaa maksaa. 292 - Maataloustyön raskaus. 294 - Puliukoista. 297 - Haastattelujen tekemisestä: haastateltava on aina oikeassa. 300 - Luettelo Tuomisen keruutyön merkittävimmistä haastatelluista. 302 - Salon seudun merkkihenkilöitä: Nestori Lindholm, "Paska-Jussi" Helenius, Hurja-Elis Koskinen, Italian Jussi eli Giovanni Albertelli, renki Erkki Virtanen sekä miestappo- ja monialamies Jussi Suominen. 327 - Kansanlauluja ja rallatuksia. 346 - Kertoja menee Turun kauppakoulun oppilaaksi 1946, muistoja kotielämästä, isän ja äidin mieltymyksistä ja asenteista jne. 350 - Kiikalaisia sananparsia ja sutkauksia. 352 - Kansanlauluja ja rallatuksia. 371 - Kertoja menee Turun kauppakouluun 1946, muistoja kotielämästä jne. 372 - Kertojalle tarjottiin 1950-luvulla pankinjohtajan paikkaa, jos hän olisi luopunut sosialidemokraattien jäsenyydestä. - Keuhkosairaus ja sen 1956 alkanut parantolahoito. 374 - Muistoja kotielämästä, kertojan 1920- ja 1930-luvut tapahtumakronologiana. 394 - Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Paavo Väyrynen. 396 - Muistoja kotielämästä ym. 410 - Kiikalan murretta. 413 - Muistoja kotielämästä ym. 417 - Kiikalalaisia sananparsia ja sutkauksia. 427 - Muistitieto ja ajantiedon tallentaminen, keiltä omaisilta ja kylänmiehiltä kertoja on muistitietonsa ammentanut. 430 - Vilhelmiina ja Hilma Karila. 434 - Emma Laiho. 440 - Kustaa Palenius. 446 - Ilmari Laiho. 449 - Hilja Myllypakka. 452 - Aarne Aaltonen. 456 - Tyyne Perko. 459 - Osmo Lehtinen. 461 - Armas Willgren. 469 - Ahkeruus työssä ja maatyön kovuus 1930-luvun Salon ympäristössä. 476 - Opiskelemaan Turkuun 1946, vuoroin sekatöissä. - 1951 Tukholmaan töihin, työelämän vuorotaipaleet 1970-luvun alkuun. 482 - Palkkatyöläisen lukijana, mietteitä verotuksesta, ns. kuutamourakointi autoalalla, työttömyyskorvaukset, allergia yleisimpänä kansantautina. 488 - Arvo Kauko.