Uuraan puutavaran vientisatamaan tuli lautatarhoille ja satamaan paljon kausityövoimaa sisämaasta 1900-luvun alussa Viipurin työväenyhdistyksen matkapuhuja herätti ajatuksen perustaa Uuraaseen Viipurin yhdistyksen alaiseksi työväenyhdistys - alkutoiminta, perustajat vakinaisia asukkaita ja puheenjohtaja Ravansaarelta kelloseppä Karl Hammer, kauppias Tikkasen talosta ensimmäinen kokoushuone - stuuvari- eli lastausosaston ollut alkuun perustamispohjana, mutta liittyi 1905 työväenyhdistyksen alaosastoksi - myös saha- ja lautatarhatyöväen ammattiosasto työväenyhdistyksen alaosasto, työväenyhdistyksessä suurimmillaan yli 800 jäsentä Työväentalon rakentaminen ja valmistelu; suurarpajaiset ja apurahasto talonrakennuksen tueksi, talkootyöt ja talon saaminen käyttöön v. 1912 Ensimmäinen maailmansota lamaannutti Uuraan, jonka väestö evakuoitiin hetkeksi pois - työväenyhdistys kaivoi omaisuutensa piiloon maahan tynnyriin v. 1914 Työväentalo takavarikossa 1918 sodan jälkeen - talossa alkoivat tanssi- ym. huvitilaisuudet v. 1919 - Uuraan voimistelu- ja urheiluseura Wilpas, työväenyhdistyksen urheiluseura perustettiin v. 1920 Antti Gylling työväenyhdistyksen vahva vaikuttaja ja Viipuriin liittämisen jälkeen kaupunginvaltuutettu - Gylling SDP:n vaikuttajahahmoja ja toimi sotien jälkeen siirtokarjalaisedustajana Lahden kaupunginvaltuustossa - Uuraan työväenyhdistyksen merkkihenkilöitä: Juhana Pipinen, Alexander Ahokas, Konsta Aholainen, Juhana ja Daavid Kilappa, Matilda Lehtola, Edla Hyyryläinen, Maikku Peltonen, Juho Käppi, Wille Onttonen Kommunistien aate ja edustajat tulivat Uuraaseen v. 1925, kun rautatierataa ja satamaa rakennettiin Kauppias Urho Harmainen oli eduskuntaehdokas ja kunnostautui epämääräisellä tavalla Uuraan työväenyhdistyksen soittokunta perustettiin v. 1897 Ravansaaren VPK:n innostaman esimerkin siivittämänä - oli alkuaan nimeltään Uuraan lastausosaston soittokunta - soittokunnan johtajana toimi Heikki Jarva ja myöhemmin Brink, joka oli eläkkeellä Helsingistä Venäjän sotilassoittokunnasta, mutta erotettiin, koska piti sotilaskomentoa soittajille - työväentalon valmistuttua lastausyhdistys lahjoitti soittimet työväenyhdistykselle - soittimet rikottiin talon 1918 hävityksen yhteydessä - hankittiin uudet soittimet ja paljon nuotteja USA:sta Oskari Tofferin tuomisina; Tofferi muutti pysyvästi Amerikkaan v. 1933 Uuraan voimistelu - ja urheiluseura Wilpas kunnostautui painissa saatuaan Kotkasta valmentajikseen Mooses ja Viktor Hämäläisen - Uuraan yleisurheilukenttä valmistui v. 1933; jalkapallo-ottelut lautatarhan ja laivaväen joukkueiden välillä - seuran puheenjohtaja Vilho Tupakka jatkoi sodan jälkeen Lahdessa, kommunistien valtausyritys saada seura johtoonsa TUL:n vaaleja varten epäonnistui Uuraan työväenyhdistyksen nuoriso-osasto perustettiin v. 1906; lähikuntiin nousi kyliin nuoriso-osastoja mm. Johannekseen ja Tervajoelle - tapakasvatus, kylätappeluiden ehkäisy, keskusteluillat, retket ja näytelmät nuoriso-osastojen ohjelmassa Uuraan höyryveneosuuskunta Kullervo, perustaminen v. 1907 ja loppuminen ensimmäiseen maailmansotaan - harjoitti liikennettä Uuraan ja Viipurin välillä kilpailijanaan yksityinen Wiipurin höyryvene OY - kilpailuvaltteja matkanopeus ja kahvien tarjoaminen - kolmannen purjehduskauden jälkeen Kullervon liikennöinti oli lopetettua suurten kulujen vuoksi ja Kullervo myytiin hinaajaksi - ostettiin pienempi alus Adlercreutz, johon mahtui 130 matkustajaa - osuuskunnan liikennöin lopettaminen yksityisen höyryveneyhtiön kilpailun takia