V.R. Liikennevirkamiesyhdistys 1920-luvun loppupuolella rautatievirkamiehet huomasivat jäävänsä syrjittyyn asemaan Rautatievirkamiesyhdistyksen (RVY) intresseissä yleensä. Syrjimisen syynä he kokivat RVY:n korkean aseman virkamiesten ajavan pääasiassa tasoistensa asemaa. Joulukuussa 1929 pidettiin VR Sähköttäjien Yhdistyksen perustava kokous Viipurissa ja neljä vuotta myöhemmin yhdistyksen nimi muutettiin V.R. Liikennevirkamiesyhdistykseksi (LVY). Alkuaan yhdistys hyväksyi jäsenikseen sähköttäjät, lipunmyyjät, asemamestarit, konttoriapulaiset ja harjoittelijat. Vuoden 1930 kuluessa jäsenkuntaan kelpuutettiin myös toisen luokan kirjurit. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja v. 1944 se oli jo Suomen suurin virkamiesyhdistys. LVY:n perustaminen merkitsi huomattavaa käännettä rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Sen lisäksi, että nuorempi virkamiehistö saatiin mukaan, aiheutti LVY:n toiminta sen, että muutkin rautatievirkamiesjärjestöt joutuivat tarkistamaan ohjelmiaan ja kääntymään virkamiesten etuja ajavalle kannalle. LVY:n perustamisesta lähtien RVY pyrki yhdistämään uuden yhdistyksen yhdistykseensä. RVY:n tavoitteena oli kaikkien rautatievirkamiesten yhtymien yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1944 RVY muutti nimensä Rautatievirkamiesliitoksi, ja muutti sääntönsä sellaiseksi, että siihen saattoivat liittyä muutkin yhdistykset. Neuvotteluissa RVL:n kanssa LVY piti yllä kantaa, ettei yhdistys saisi menettää itsenäisyyttään liitossa. Liikennevirkamiesyhdistys liittyi Rautatievirkamiesliittoon 1946 ja LVY:n jäsenmäärä kolminkertaisti RVL:n jäsenmäärän reilusta tuhannesta jäsenestä yli kolmeen ja puoleen tuhanteen jäseneen. Liikennevirkamiesyhdistys lakkautettiin vuonna 1978, ja yhdistyksen toiminta sulautui kokonaisuudessaan Rautatievirkamiesliiton toimintaan. Liikennevirkamiesyhdistyksen lehti Rautatievirkamies siirtyi liiton ainoaksi lehdeksi ja liiton kustantamaksi jo vuonna 1968. LVY:n arkistoaineisto limittyy läheisesti RVL:n aineistoon. Liikennevirkamiesyhdistyksen arkisto seuraa yhdistyksen omaa arkistokaavaa, jonka yhdistys otti käyttöön 1954. Yhdistyksen alkutaipaleen 1929-1953 aineisto on jälkiläteen järjestetty yhdistyksen kaavan mukaan. Yhdistyksen arkistot jakaantuu 5 sarjaan, jotka pitävät puolestaan sisällään pienempiä osia, joita ei ole eroteltu omiksi sarjoikseen. LVY:n arkistokaavan sarjat ovat 1. pysyväismääräykset, 2. järjestöasiat, 3. yleiset asiat, 4. sisäinen järjestötoiminta ja 5. ulkomaiset suhteet. Edellä mainitut sarjat sisältävät kaikki aiheeseen liittyvät aineistot kirjeenvaihdosta muistioihin. Yleisten asioiden sarjasta palkkausasiat on erotettu omaksi sarjakseen, koska aineisto edustaa yhdistyksen keskeisintä toimintaa, liikennevirkamiesten edunvalvontaa. Näiden sarjojen lisäksi LVY:n arkistoon kuuluu seitsemän muuta sarjaa, jotka ovat erotettu aineistosta tiedonhaun helpoittamiseksi. Näihin sarjoihin kuuluu mm. kirjediaarit, jäsenrekisterit ja pöytäkirjat. Kirjediaarin merkinnän perusteella yksittäisten asiakirjojen jäljittäminen arkistosta käy vaivattomasti.