Työläisnaisliiton perustivat vuonna 1900 kaikkiaan 21 työläisnaisjärjestöä, neljätoista ammattiosastoa ja seitsemän työväenyhdistysten alaista naisyhdistystä. Poliittisista naisjärjestöistä vanhin oli Turun naisyhdistys, myöhemmin nimeltään Turun sosialidemokraattinen naisyhdistys, joka perustettiin vuonna 1896. Muita vanhoja perustajajärjestöjä olivat Helsingin työväenyhdistyksen naisosasto (per. 1898) ja seuraavana vuonna 1899 perustetut Tampereen, Hangon, Oulun ja Tammelan työväenyhdistysten naisosastot. Naisliitto hajaantui poliittisesti useita kertoja. Ensimmäinen hajaannus jakoi työläisnaiset 1920-luvun alussa sosiaalidemokraattiseen ja kommunistiseen suuntaukseen. Kansalaissodan jälkeisessä työväenliikkeen hajaannuksessa kommunistit valtasivat Sosialidemokraattisen naisliiton. Kommunistinaiset lopettivat liiton vuonna 1921, ja sen toiminta siirtyi Suomen sosialistisen työväenpuolueen (SSTP) naissihteeristölle. SSTP:n naissihteeristön arkistoa on Työväen Arkistossa omana kokonaisuutenaan vuosilta 1921-1923. Kommunistinaisten toiminnasta löytyy tietoja myös SSTP:n arkistosta, joka on myös Työväen Arkistossa. Vuonna 1959 SDP:n sisäinen hajaannus jakoi sosiaalidemokraattiset naiset "leskisläisiin" SDP:n ja "skogilaisiin" Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton TPSL:n kannattajiin. SDP:lle perustettiin uusi naisjärjestö, Suomen sosialidemokraattisten naisten keskusliitto, jonka arkisto on omana kokonaisuutenaan Työväen Arkistossa. Liiton nimen muutokset: 1900 Työläisnaisten liitto 1906 Sosialidemokraattinen naisliitto 1921 Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto 1951 Sosialidemokraattinen naisliitto 1959-1979 Suomen sosialidemokraattisten naisten keskusliitto - SDP 1959-1979 Sosialidemokraattinen naisliitto - TPSL 1979- Sosialidemokraattiset naiset Avustustoiminta: Sosialidemokraattisten naisten arkistossa on huomattava määrä kriisiaikojen avustustoiminnan aineistoja, mm. Espanjan lasten avustamista 1930-luvun lopulla. Laaja arkisto on sota-aikaisesta sotakummilapsitoiminnasta, mm. kirjeenvaihtoa, lasten kirjeitä ja kortistot kuvineen sadoista avustettavista lapsista. Lapsitoiminta: Sosialidemokraattiset naiset ovat toimineet niin käytännön työssään kuin lakialoitteissaan lasten, äitien ja koko perheen hyvinvoinnin puolesta. Lapsitoiminta oli vuodesta 1901 lähtien liiton ohjelmassa Ihanneliitto-työn nimellä vuoteen 1914 asti, jolloin tämä toiminta kiellettiin. Lapsille tarkoitettu Ihanneliitto ja Ihanne-lehti ilmestyi vuosina 1902-1914. Lehdet: Palvelijatar-lehti 1898-1906, Työläisnainen-lehti 1907-1921, Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti 1920-1923, Toveritar-lehti 1921-1943 ja Tulevaisuus 1944-1973 sekä monet muut julkaisut, kuten naisten joululehdet, koti- ja perhelehdet ja kansainvälisen naistenpäivän lehdet, ovat luettavissa Työväenliikkeen kirjastossa. Kotitalousvalistus - kuluttajatietous: Sosialidemokraattiset naiset järjestivät 1920-luvulta alkaen kotitalous- ja käsityökursseja. Tästä aihepiiristä on säilynyt runsaasti aineistoa. Työväenliikkeessä kuluttajavalistustoimintaa harjoitti vuosina 1929-1969 myös Kulutusosuuskuntien keskusliiton yhteyteen perustettu Naiset mukaan -toimikunta, jonka arkisto ja valokuvat ovat Työväen Arkiston osuustoimintakokoelmassa. Kotitalous- ja kuluttajavalistustoiminta eriytettiin vuonna 1957 omaksi liitokseen, jonka työtä jatkaa Suomen kuluttajaliitto. Katso sosialidemokraattisten naisten toiminnasta eriytyneitä järjestöjä Ensi kodit, Vanhojen huolto ry, Äitien lomahuolto ry - Lomakotien liitto ry.