Rautatieläisten Liitto perustettiin vuonna 1906. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen rautatieläisten yhteenlittymä, sillä jo vuonna 1889 oli perustettu Rautateiden henkilökunnan yhdistys, joka myöhemmin muutti nimensä Suomen Rautatieläisyhdistykseksi. Vuonna 1904 perustettiin SVR:n Konepajojen työväenyhdistys, johon liittyivät lähinnä konepajojen työntekijät. Se toimi rinnakkaisena järjestönä sekä Rautatieläisten liiton että Rautatieläisyhdistyksen kanssa. Myöhemmin 1920-luvulla työväenyhdistys muutti nimensä Suomen Rautateiden Työntekijäin Liitoksi. Kansalaissodan jälkeen Rautatieläisten Liitto lakkautettiin. Vuonna 1920 perustettiin Suomen Rautatieläisten Ammattiliitto, jonka toiminta ei päässyt kunnolla käyntiin. Osaksi syynä olivat monet rinnakkaiset järjestöt. Rautatieläisten Ammattiliitto lakkautettiin 1927 ja sen jäsenet liittyivät osaksi konepajalaisten liitoon sekä osaksi muihin, lähinnä ammattikunnittain järjestäytyneisiin yhdistyksiin. Vuonna 1930 perustettiin uudelleen Rautatieläisten liitto, johon myös Suomen Rautateiden Työntekijäin Liitto yhtyi. Muut rinnakkaisyhdistykset veturimiehiä lukuunottamatta liittyivät Rautatieläisten liittoon viimeistään Toisen maailmansodan jälkeen. Rautatieläisten liitto toimii rautateillä työskentelevien työntekijöiden keskusjärjestönä. Liiton arkisto on aineistoltaan varsin kattava 1930-luvulla tapahtuneesta uudelleenperustamisesta lähtien. Sitä varhaisempi aineisto on jakautunut sekä Rautatieläisten liiton että Suomen Rautateiden Työntekijäin Liiton arkistojen kesken. Jäsenluettelot ovat osin päällekkäisiä. Alan sukupuu on moniniminen. Ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen aikana 1960-luvulla Rautatieläisten liiton rinnakkaisjärjestönä toimi Rautatieläisten Ammattiyhdistysten Liitto RAL, jonka arkisto on järjestetty omaksi kokonaisuudekseen. Järjestön päättävä elin on edustajakokous, edustajakokousten välillä päättävää valtaa käyttää liittovaltuusto. Liittotoimikunta on liiton toimeenpaneva elin, hallitus. Rautatieläinen sekä muut liiton lehdet ovat luettavissa Työväenliikkeen kirjastossa. Lehtien muuta aineistoa, kuten tilikirjoja on liiton arkistossa kyseisissä sarjoissa.