Ammattiyhdistysmies ja sosiaalipoliitikko Matti Paasivuoren (1866-1937) arkisto Matti Paasivuori oli yksi Suomen itsenäisyyden alun merkkihenkilöitä. Nimikkokatu Hakaniemessä muistuttaa hänen ansioistaan. Hän kohosi rengistä ja kirvesmiehestä senaattoriksi, kansanedustajaksi ja ministeriksi. Matti Paasivuori oli Tokoin senaatin jäsen ja ainoa syksyn 1917 vaaleissa valituista sos.dem. kansanedustajista, joka pääsi toukokuussa 1918 osallistumaan ns. tynkäeduskunnan työhön. Hän toimi kansanedustajana 1907 - 1936 ja ministerinä Tannerin hallituksessa 1926 - 1927. Matti Paasivuori oli työväensuojelulainsäädännön asiantuntija ja toimi eduskunnan työväenasiainvaliokunnassa 1907-1936. Suomalaisen työsuojelulainsäädännön kehitys ja vaikea alku on löydettävissä hänen arkistoaineistostaan. Hän puursi 8-tuntisen työaikalainsäädännön ja työsuojelun saamiseksi kaikille aloille useiden vuosikymmenien ajan. Hän kirjoitti 1920-luvulla SDP:n sosiaalipoliittisen ohjelman. Paasivuori oli suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen perustajia ja Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja useaan otteeseen, mm. 1919-1920, 1926-1929. Hän oli SDP:n puheenjohtaja 1909 - 1917 ja uudelleen 1926-1929. Näin ollen muodollisesti hän oli aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimpia poliitikkoja. Matti Paasivuoren arkisto käsittää 25 kansiota. Se koostuu pääasiassa ammatillista liikettä, eduskuntatyötä ja nimenomaan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä käsittelevästä aineistosta. Arkisto sisältää myös muutamia päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, puheita, käsikirjotuksia ja luentoja työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen historiasta. Matti Paasivuoren ja Yhdysvalloissa asuneen Oskari Tokoin perheet kävivät keskenään kirjeenvaihtoa yli 60 vuoden ajan. Matti Paasivuori oli kirjeenvaihdossa vuosina 1920-1937 Oskari Tokoin kanssa (yli 40 kirjettä ja korttia) ja sen jälkeen Arvo Paasivuori jatkoi kirjeenvaihtoa Oskarin ja hänen lastensa kanssa aina 1980-luvulle asti. Matti ja Arvo Paasivuoren kirjeenvaihto Tokoin kanssa on sijoitettu Arvo Paasivuoren arkiston yhteyteen. ---- Matti Paasivuori Kansanedustajana 22.05.1907–31.08.1936 Ammatti / arvo: kirvesmies, senaattori Valtioneuvoston jäsenyydet: salkuton ministeri (Tanner) 13.12.1926–15.11.1927 sosiaaliministeri (Tanner) 15.11.1927–17.12.1927 Päättyneet jäsenyydet ja eduskuntatehtävät Aiemmat vaalipiirit: Viipurin läänin läntinen vaalipiiri 22.05.1907 - 31.08.1936 Päättyneet toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Työväenasiainvaliokunta (Puheenjohtaja) 1921–1921, (Puheenjohtaja) 1928–1928 Suuri valiokunta () – Toimitusvaliokunta () – Eduskunnan pankkivaltuusmiehet () – Aiemmat eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 22.05.1907–31.08.1936 CV Koko nimi: Paasivuori, Matti Syntymäaika ja -paikka: 6.5.1866 Ilmajoki Kuolinaika ja -paikka: 16.6.1937 Helsinki Työura / Elämänkertatietoja: paimenena, renkinä, kyytipoikana, halonhakkaajana, uittotöissä ja ajurina eri puolilla Suomea 1874-1887 kirvesmies Helsingissä ym. paikkakunnilla 1887-1903 Helsingin paikallisen ammattijärjestön sihteeri 1904-1906 Ammattiliittojen keskusvaliokunnan sihteeri 1906-1907 Suomen tehdas- ja sekatyöväenliiton taloudenhoitaja 1916-1917 Suomen Sosialidemokraatin toimittaja 1918-1919 Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja useaan otteeseen, mm. 1919-1920, 1926-1929 Valtiolliset luottamustehtävät: Senaatin talousosasto, kauppa- ja teollisuustoimituskunta, apulaispäällikkö 1917 presidentin valitsijamies 1925, 1931 Työaikalautakunta Työnvälityskeskuslautakunta Vakuutusneuvosto Sosiaalihallituksen sosiaalivaltuutettu Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslautakunta Kunnalliset luottamustehtävät: Helsingin kaupunginvaltuusto Muut luottamustehtävät: Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta, pj 1909-1917, 1926-1930 Uudenmaan sosialidemokraattinen piiri, pj Kulutusosuuskuntien keskusliiton johtokunta, pj Kustannus oy Kansanvallan johtokunta, pj Helsingin työväen sanomalehti oy:n johtokunta, pj Kirvesmiesten liittohallinto, pj Osuusliike Elannon edustajisto Osuusliike Elanto, hallintoneuvosto Suurlakkokomitea Suomalaisuuden liiton keskustoimikunta Lähde: www.eduskunta.fi --- Katso myös: Kuolleet puoluetoverit (kokoelma): kansiot 1 ja 3; Työväen Kalenteri 1923, s. 101-111.