Kotipaikka Tampere 1910-1927 Helsinki 1927- 1970 Historia Ennen yleistä torpparikokousta, pidettiin maakunnallisia torpparikokouksia, jollainen oli mm. Mikkelissä 24-25.2. 1906. Ensimmäinen yleinen torpparikokous pidettiin 9.-12.4.1906 Tampereella. Jo tällöin keskusteltiin maanvuokraajain liiton perustamisesta. Toinen yleinen torpparikokous pidettiin 13.1.1908 myös Tampereella. Torpparien yhdyssiteenä toimi ensimmäisessä kokouksessa asetettu Torpparien Keskustoimikunta. Vasta kolmannessa yleisessä torpparikokouksessa 18.-20.4.1910 päätettiin perustaa keskusjärjestö, jonka nimeksi tuli Suomen Maanvuokraajain Liitto. Yleisiä torpparikokouksia pidettiin yhteensä viisi (5) liittokokousten yhteydessä. Viimeinen oli 1913. V. 1922 oli perustettu toinenkin pienviljelijäjärjestö, Pienviljelijäin Keskusliitto, jonka perusti professori Hannes Gebhard.. Liittojen yhdistämistä puuhailtiin 1920-luvun aikana, mutta hanke raukesi. V. 1948 edustajakokouksessa poistui sos.dem. Edustajat kokouksesta ja perustivat Suomen Pienviljelijäliiton Vuoden 1970 alussa pienviljelijäjärjestöt yhdistyivät ja perustettiin Pienviljelijäin osastojen keskusliitto -niminen järjestö. Tehtävät Ensimmäisen kymmenvuotisen toiminta-aikana käsiteltiin torpparien vapauttamista ja tilattoman väestön kysymystä. Toiminta oli pääasiassa vuosina 1910 - 1921oikeusavustusta sekä suullisesti ja kirjeellisesti että myös eriasteisissa oikeuslaitoksissa. 1918 torpparivapautus muutti liiton toimenkuvaa. Vuoden 1921 edustajakokouksessa tehtiin päätös toiminnan laajentamiseksi koskemaan kaikki ne alat jotka kuuluvat maataloudelliselle yleisneuvontajärjestölle. Varsinainen maatalousneuvonta alkoi liiton toimesta 1922. Omaksi osastokseen se muodostui v. 1925. Koetoimintaa harrastettiin 1925-1935, viljavuustutkimukset aloitettiin 1945. Kilpailutoiminta kuului liiton neuvontamuotoihin siitä lähtien, kun varsinainen neuvontatyö alkoi. Samoin kuin ryhmäneuvonta ts. esitelmätilaisuudet ja kurssit. Maatalousneuvonnan ohella liitolla oli mm; kotieläinhoidon neuvontaa vuosina 1926-1947, kotitalous- ja puutarhaneuvontaa, maatalouskirjanpitoneuvonta vuodesta 1925 lähtien. Palkkiotoiminta, jota jaettiin maataloudellisten yleisneuvontajärjestöjen välityksellä uuden pellon ja laitumien raivaamisesta. Pienviljelijäin Liitto oli mukana vuodesta 1931 lähtien. AIV-tornin rakennusavustukset vuodesta 1945. Koneavustukset, valtion varoista vuodesta 1946 lähtien myönnetty pienviljelijäin osastoille ja muille pienviljelijäin koneyhtymille maatalouskoneiden hankkimista varten avustusta. Koneenhoidon neuvonta vuodesta 1947 lähtien. Opintoretkeilytoimintaan myönnettiin Pienviljelijäin Liitolle vuosina 1926-1931 valtion erikoinen määräraha. Naistoimikunnat: Vuoden 1935 liittokokouksessa velvoitettiin liittotoimikunta asettamaan erikoinen naistoimikunta. Se järjesti kotitalousneuvontaa ja lomatoimintaa. Taloudellista toimintaa oli Ritomäen osastolla, pesutupa ja Kantojärven osastolla 6 pyykinpesukonetta. Naisille hyväksyttiin oma järjestötunnus 1959. Alli Töttermannin suunnittelema esiliina ja hartiahuivi. Nuorisotoiminta: Erikoista nuorisotoimintaelintä ei liitolla ollut. Aika-ajoin oli nuoriso-ohjaaja palkkalistoilla (Eino Ahti= Gabriel Tossu ja Kaarlo Vallinharju. Opintokerho- sekä ohjelmatoiminta oli pienviljelijänuorison harrastusmuotoja. Lomatoiminta: Ennen omaa lomakotia järjestettiin lomaleirejä jo vuonna 1938. Lautsian lomakoti Hauholla ostettiin vuonna 1951. Liitto hoiti sitä vuoteen1953, jonka jälkeen lomatoiminnan käytännöllisestä puolesta on huolehtinut sitä varten perustettu Pienviljelijänaisten loma- ja kurssikotiyhdistys. Yhdistys osti Lautsian lomakodin 1.3.1960. Kukkasrahasto: perustettiin 1952. Tuotto vähävaraisten äitien lomavieton järjestämiseen. Lakiasiainhoito: Lakiasiaintoimisto oli liiton yhteydessä vuoteen 1927, sen jälkeen Tampereen aluetoimiston yhteydessä Evert Lammentaustan hoidossa vuoteen 1931, jolloin se lopetettiin. Toimiston tehtävänä oli oikeusavustuksen ja lainopillisten neuvojen antaminen. Eläinvakuutusyhdistys: V. 1916 päätettiin perustaa Suomen Pienviljelijäin eläinvakuutuslaitos. Sen toiminta alkoi vasta 1920. Vuonna 1921 se liitettiin itsenäisenä osastona Suomen Työväen Keskinäiseen Vakuutusyhdistys Turvaan. Välitystoimintaa liitto harrasti 1910 - 1921. Metsänhoidonneuvontaa vuoteen 1929. Julkaisutoiminta: Maanvuokraaja-lehti 1910-1919, jota kustansi Suomen Maanvuokraajain Sanomalehtiosakeyhtiö vuoteen 1918. Pienviljelijä-lehti 1920- Maanvuokraaja-lehti ilmestyi 1910-1912 pienviljelijä Nikolai Parviaisen vastuulla, toimittaja Anton Huotarin toimittamana. Vuosina 1913 1917 Kaarlo Harvala. Pienviljelijän vastaavina toimittajina ovat olleet: K.A. Jalava 1919-1920, Evert Lammentausta 1921-1927, Kaarlo Harvala 1927-1934, Emil Jokinen 1934-1945, Teuvo Haaksi 1945-1951 ja Vilho Mäkelä 1951- Muut julkaisut, jäsenille tarkoitetut käytännölliset oppaat sekä juhla- ja valistustilaisuuksien ohjelmisto, Liiton edustajakokusten pöytäkirjat ja vuosikertomukset. Elokuvat: Kokoillan 3-osanen elokuva v. 1933 AKuvia pienviljelijäin elämästä@. Yhteistoiminnassa Pienviljelijäin Keskusliiton kanssa ATuottoisa pienviljelys yhteiskuntamme ydin@. Näiden lisäksi useita mykkiä elokuvia, jotka esittävät kohtauksia liitoin toiminnoista.. Järjestörakenne: Suomen Maanvuokraajain liiton jäsenistön muodostivat itsenäiset torppariosastot sekä yksityiset henkilöjäsenet, jotka olivat liittyneet liittoon ns. luottamusmies