ammatit:keittäjä, emäntä aineistotyyppi:teemahaastattelu; kohdepaikat:Yhdysvallat, Suomi; digitoitu Oleskelu Amerikassa, työväenliike, vuosi 1918 Nauhoitus alkaa kesken haastattelun. Venla kertoo Helsingin-matkasta, jolloin hän tapasi Aura Kiiskisen. Aura asui tuolloin Työväentalon talossa. Auran tapaamisen jälkeen Venla suuntasi kohti Hankoa ja sieltä lähti 17. päivä laiva Amerikkaa kohti. Venla saapui Yhdysvaltoihin syyskuun ensimmäisenä maanantaina, joka oli työpäivä. Kaikki paikat olivat kiinni. (Maija Salo: jo vuodesta 1910 vietettiin työpäivää.) Matkalaisia ei päästetty maihin, koska oli työntekijöiden vapaapäivä. Venlan tarkoituksena oli majoittua Suomalaisten edistyksellisten naisten osuuskotiin. Olga Lång. Venlan matkakumppanina oli Saara Hirvonen. Venla kertoo osuuskodista. Kodin osake maksoi viisi markkaa. Kielenoppiminen oli vaikeaa. Lång kehotti tutustumaan suomalaisiin. New Yorkissa oli jo tuolloin kaksi työväenliikkeen osastoa. Venla liittyi Harlemin osastoon. New Yorkissa Venla asui lähes kolme vuotta. Kodista ei olisi saanut lähteä ilman johtaja Långin lupaa, mutta Aino Turpeinen houkutteli Venlan kanssaan Chigacoon. Chigacossa Venla ja Aino olivat samassa palveluspaikassa - Venla sisäkkönä ja Aino kokkina. Erosivat työstä riitaannuttuaan isäntäperheen kanssa. Aino oli tullut Amerikkaan seitsemän vanhana ja osasi hyvin kieltä. Chigaco on paikka, jonne Venla edelleenkin kaipaa, hän asui siellä 25 vuotta. Venla kuului työväenyhdistyksen laulukuoroon, näytteli ja kuului yhdistyksen johtokuntaan. Presidentti Hooverin aikaa Venla muistelee huonona aikana. Venla oli jo naimissa ja poikakin oli syntynyt. Venla muistelee, että juopottelu oli tuolloin yleistä, mutta Venlan mies oli raitis. Amerikkaan muuttaneet olivat hauska joukko nuoria ihmisiä: kävivät teattereissa ja opiskelivat kieltä. Vuonna 1921 perustettiin kommunistinen puolue ja sen suomalaiseen järjestöön kuului seitsemäntuhatta jäsentä. Kommunistit eivät saaneet olla pitkään maanpäällä. Ensimmäinen maailmansodan jälkeen ajat vapautuivat. 1930-luku. Hooverin aika. Venlan miehellä Jukalla ei ollut töitä kahteen vuoteen. Miehillä heräsi halu lähteä Karjalaan. Venla joutui jäämään Amerikoihin velkojen takia. Velkaa kertyi sillä rahaa tarvittiin runsaasti kahden miehen Karjalanmatkaa varten. Hilja Frilund ja Venla päättivät lähteä miesten perään heti kun velat on maksettu ja rahaa säästetty. Velat maksettiin, mutta Neuvostoliittoon ei päästy. Venla jäi yksin ja matkusteli ympäri Amerikkaa. Kaliforniassa hän asui seitsemän vuotta. Amerikan suomalaisten ystävyys. Kaliforniassa asuessaan Venla kävi Suomessa siskonsa Lyylin luona. Lyyli oli päässyt pois vankilasta. Venla työskenteli sodan aikana ahkerasti Neuvostoliiton hyväksi. Alaskan kautta saattoi kuljettaa tavaraa venäläisille laivoille. Amerikka oli tuolloin Neuvostoliiton puolella. Venla oli Suomessa kaksi vuotta ja asui Lyylin kanssa Vaasan kadulla. Vuonna 1949 Venla palasi Yhdysvaltoihin kahdeksi vuodeksi. Palasi vuonna 1951 Suomeen, jonka jälkeen viisumi Yhdysvaltoihin evättiin. Amerikkalaisen työväenliikkeen muistelua. Toiminta oli vilkasta. Chicagossa oli oma kirjastokin, joka nykyään on Minnesotan valtion yliopiston kirjaston osana. Kirjastossa oli yli kolmetuhatta nidosta. Toiminta Amerikoissa oli äärettömän vilkasta. Jos pikkupaikkakunnalle tuli paljon suomalaisia, perustettiin heti oma osasto ja kolmessa kuukaudessa oli oma työväentalo. Aina oli paikka minne mennä. Aktiivisen jäsenistön Karjalaan lähtö lamaannutti työväenliikkeen toiminnan, jäljelle jäi vain Kaleva-ritarit ja uskonnolliset seurat ja kirkot. Nykyisin kaikki ovat vanhentuneet ja muuttaneet Floridaan. Suomalainen Lehti Työmies eteenpäin. Lapsuus ja syntymäkoti. Työläiskoti. Isä oli hyvä, tietoinen. Lasten piti lukea kunnon kirjallisuutta. Joka ilta luettiin sanomalehti. Lyyli sisko oli viisi vuotta vanhempi Venlaa. Lyyli meni 14-vuotiaan sukkakoneenkutojan oppiin. Isä kävi työssä Pietarissa tiiliruukilla. Lyylikin lähti Pietariin ja opetteli leikkuunopin, alusvaatteiden leikkuun. Joutui leikkaamaan vankilassa miesten alusvaatteita (kun oli itse vankilassa). Liinavaatemestari. B puoli Nauhoitus alkaa yhtä odottomasti kuin A puolella Venla muistelee Lyylin kertomia vuoden 1918 tapahtumia. Viipurin vallien välissä ammuttiin venäläisiä vankeja. Lyyli haki kotoa veljensä valokuvauskoneen ja kuvannut ruumita. Suomen luokkasota -teoksessa on kaksi Lyylin ottamaa kuvaa. Venäläisiltä jäi orvoksi lapsia, joiden kohtaloa pohdittiin. Lyyli oli ollut niin järkyttynyt, että oli ehdottanut syyttävästi lapsienkin ampumista. Lyyli piiloitteli kotona äitiä ja isää. Kiitollisuudenvelassa ollut nimismies oli antanut Lyylin ja Venlan isälle paperin, jolla hän saattoi paeta paikkakunnalta. Kun perhe myöhemmin palasi Viipuriin, oli koti ryöstetty. Ei edes ovenripaa ollut jätetty. Lyyli, muut sisarukset ja isä olivat aktiivisia työväenliikkeessä. Venla jäi pienenä äidin kanssa kotiin. Naisliike. Suomen naisten demokraattinen liitto.