TOVERISEURA PERUSTETTU 20.5.1909 HTY:N ALAISEKSI TOVERIOSASTOKSI 1935-1936 JÄSENMÄÄRÄ KASVOI HUOMATTAVASTI 1940 SEURA EROTETTIIN SDP:STA JA HTY:STÄ 10.12.1944 SEURA LIITTYI SKDL:OON JA MYÖHEMMIN SDNL:OON Vuoden 1905 suurlakko antoi sysäyksen työväenliikkeen aktiiviselle toiminnalle. Helsingissä työväen järjestötoimintaa ohjasi Sosialidemokraattisen puolueen alainen Helsingin Työväenyhdistys (HTY), jonka jäsenistö koostui ammattiosastoista. Kuitenkin pidettiin tärkeänä perustaa oma erillinen osastonsa niille, jotka eivät kuuluneet mihinkään ammattiosastoon. Toukokuun 20. päivänä 1909 tällainen osasto perustettiinkin ja se sai nimekseen HTY:n Toveriosasto, sittemmin Toveriseura. Osaston toiminta lähti hyvin käyntiin. Jäsenmäärän kasvu teki tarpeelliseksi myös syvällisemmän tiedon lisäämisen. Se tapahtui keskustelu ja kerhotilaisuuksissa. Viranomaiset eivät katsoneet suopein silmin työväenliikkeen nousua. Järjestötoimintaa vaikeutettiin monin rajoituksin. Vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota lamaannutti osaston toiminnan kokonaan. Vuoden 1917 vallankumouksellinen liikehdintä Venäjällä ulotti vaikutuksensa myös Suomeen. Toiminta järjestöissä ja erityisesti niiden ulkopuolella vilkastui. Tammikuussa 1918 alkaneessa Kansalaissodassa. HTY:n Toveriosasto oli koko jäsenistönsä voimalla mukana ja joutui kärsimään sotaa seuranneen valkoisen terrorin raskaasti. Kansalaissodan jälkeen vuonna 1919 osaston toiminta vihdoin pääsi täysin muuttuneena uudelleen käyntiin. 1920 luvun lopulla toiminta piristyi ja puolueen menettelytavoistakin syntyi vilkasta keskustelua. 1920 luvun lopussa alkanut yleismaailmallinen lama synnytti oikeistolaisia ääriliikkeitä. Lapuanliikkeen toimesta yleinen painostus vasemmistolaisuutta vastaan oli jokapäiväistä: järjestöjä lakkautettiin, vasemmistolaisia pahoinpideltiin ja erotettiin luottamustoimista jne. Sosialidemokraattisen puolueen vanavedessä kulkien Toveriseura säästyi vainoilta, mutta toiminta oli varovaista ja jäseniä valikoivaa. 1930 luvun puolivälissä toiminta hieman vilkastui. Vuonna 1934 pidetyssä Toveriseuran 25 vuotisjuhlassa juhlapuheen piti tunnettu puolueen oppositioon kuuluva Cay Sundström. Toveriseuran puhekuoro esitti tilaisuudessa Arvo Turtiaisen runon Proletaarilaulu ja seuran merkki, jonka olivat suunnitelleet Jorma Lunden ja Tauno Rossi, vihittiin käyttöön. Vuodet 1935 36 muodostuivat käänteen tekeviksi Toveriseuran historiassa. Fasismin uhka sotavarusteluineen toi uusia jäseniä seuraan. Merkittävää oli Helsingin Sosialidemokraattisesta Nuorisoyhdistyksestä vuonna 1934 erotettujen vasemmistolaisten ja heidän mukanaan muidenkin nuorten siirtyminen Mauri Ryömän johdolla Toveriseuraan. Vasemmistolainen suuntaus toiminnassa vahvistui. Tämä tuli selvästi esiin vuosikokouksessa vuonna 1936, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Cay Sundström. Myös Toveriseuran johtokuntaan tuli enemmistö puolueen vasemmistolaisia mm. Ahti Myrsky ja Kaisu Mirjami Rydberg. Kehityksen seurauksena oikeistolaiset erosivat seurasta. Toiminta vilkastui nopeasti, jäsenmäärä kohosi vuonna 1938 yli 400:aan. Kokouksia ja erilaisia juhla ja valistustilaisuuksia järjestettiin vuosittain kymmeniä. Vuoden 1936 vaalien yhteydessä levitettiin suuret määrät vaaliaineistoa, seuran ryhmät esiintyivät lukuisissa vaalitilaisuuksissa, joissa puhujina oli usein Sosialidemokraattisen puolueen oppositioon kuuluvia ehdokkaita. Seuralla oli tiivistä yhteistoimintaa mm. Akateemisen Sosialistiseuran (ASS), kirjailijaryhmä Kiilan, Kuljetustyöväen ja Kunnantyöntekijöiden sos.dem. yhdistysten kanssa. Nuorisojaoston merkitys käytännön toiminnassa oli suuri. Jaoston alaiset kisälliryhmät ja Elvi Sinervon ohjaama suosittu puhekuoro esiintyivät lukuisissa omissa ja muiden järjestöjen tilaisuuksissa. Seuran omassa toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota opiskelu ja harrastustyöhön. Erityisesti pyrittiin perehtymään sosialismin ja marxilaisuuden alkeisiin. Muutamassa vuodessa Toveriseura oli kehittynyt Sosialidemokraattisen puolueen suurimmaksi ja aktiivisimmaksi jäsenjärjestöksi. Talvisin Helsingin työväentalo ja kesäisin Lammassaari ja Herttoniemen työväentalo olivat monipuolisen toiminnan tapahtumapaikkoja. Toveriseura sai usein vieraita myös ulkomailta. Esimerkiksi kesällä 1938 vieraili virolaisia poliittisia pakolaisia Herttoniemen majalla. Kansalaissodan riehuessa Espanjassa (1936 39) seura otti aktiivisesti osaa sodasta kärsimään joutuneiden lasten hyväksi järjestettyyn keräykseen. Seuran jäsenistä Lauri Heikkinen, Hugo Koski, Kallas Laakso, Olavi Ohman ja Erkki Polojärvi osallistuivat Espanjan kansalaissotaan taistellen kansainvälisen prikaatin tasavaltalaisjoukoissa. Vaikka Toveriseura oli selvästi oppositiossa Sosialidemokraattisen puolueen johtoa vastaan, toimittiin kuitenkin niin, että tyydyttävät suhteet puolueeseen säilyivät, eivätkä viranomaiset puuttuneet toimintaan. Yhteentörmäystä selvästi reformisti sen suunnan omaksuneen puoluejohdon kanssa ei kuitenkaan voitu välttää. Ongelmakysymyksiä olivat työväen yhtenäisyys, suhtautuminen sosialismiin, suhtautuminen Neuvostoliittoon sekä sodan ja fasismin vaaraan. Sosialidemokraattisen puolueen johto koki voimakkaan Toveriseuran vaaraksi omalle suuntaukselleen. Erittäin vaikeaksi tilanne muodostui kun puoluejohto vaati seuraa erottamaan jäsenyydestään Mauri Ryömän, joka oli erotettu puolueesta jo vuonna 1937. Vaatimukseen jouduttiin taktisista syistä taipumaan, koska toinen vaihtoehto oli