Suomen Naisten Demokraattinen Liitto on kansandemokraattinen valtakunnallinen itsenäinen naisjärjestö, jonka tehtävänä on viimeisen periaateohjelman mukaan ollut toiminta naisten oikeuksien puolesta. Liitto on pyrkinyt edistämään demokraattisia perusoikeuksia, ihmisen tasavertaisuutta, vastuullisuutta, sosiaalista turvallisuutta, sopusointua ihmisen ja luonnon välillä sekä rauhaa. SNDL on ollut Suomen Kansan Demokraattisen Liiton jäsenjärjestö. Se on kuulunut maailmanlaajuiseen naisten tasa-arvon-, rauhan- ja solidaarisuusjärjestöön, Naisten Kansainväliseen Demokraattiseen Liittoon. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto perustettiin 3.12.1944 Helsingissä ohjaamaan demokraattisten periaatteiden pohjalta toimivia naisjärjestöjä ja ylläpitämään valistustyötä niiden kesken. Liitto on ollut aktiiinen SKDL:n vaalityössä, harjoittanut kurssi- ja opintotoimintaa, järjestänyt seminaareja, konferensseja ja kulttuuri- ja retkeilypäiviä sekä työläisnaisten tapaamisia. Lapsilisät, lasten päivähoitokysymys, naisen asema, perhesuunnittelu, samapalkkaisuus ja naisten työolot ovat olleet sosiaalisia kysymyksiä, joita liitto on pyrkinyt edistämään kampanjoillaan. Kansainvälinen toiminta ja rauhantyö ovat myös kuuluneet liiton toimintasarkaan. Liiton arkistossa onkin runsaasti myös Naisten Kansainvälisen Demokraattisen Liiton (NKDL) aineistoa. SNDL:n jäsenmäärä on vaihdellut 100 00 ja 20 000 jäsenen välillä. Liitto on julkaissut Uusi Nainen -nimistä aikakauslehteä. Lehden arkisto on Kansan Arkiston kokoelmissa omana arkistonmuodostajanaan. Vuonna 1986 liitossa 1960-luvun lopulta lähtien vallinneet erimielisyydet kärjistyivät ja liitto jakautui järjestöllisesti. Eräät piirijärjestöt erotettiin ja tilalle perustettiin uusia. Ensin mainitut perustivat yhteistyöjärjestökseen Naisten Demokraattisen Toimintakeskuksen. SNDL:n keskusjärjestötason varsinainen toiminta lakkasi käytännös¬sä v. 1990, jolloin Vasemmistoliiton yhteyteen perustettiin Vasemmistonaiset. SNDL:n organisaatioon on kuulunut satoja paikallistason perusjärjestöjä ja pitkälle toistakymmentä piirijärjestöä. Perusosastot ovat harrastaneet opinto- ja käsityökerhotoimintaa ja ottaneet osaa paikallisiin ja liiton järjestämiin kamppailuihin. Piirijärjestöt ovat ohjanneet tätä työtä. Suuri osa piiri- ja perustason järjestöjen arkistoista on tallennettu Kansan Arkistoon. Kukin piirijärjestö ja perusjärjestö esiintyvät omina arkistonmuodostajinaan seuraavassa luettelossa.