Perustiedot
Aseistakieltäytyjäliitto Arkistonmuodostaja
Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) on antimilitaristinen rauhanjärjestö, joka perustettiin vuonna 1974 nimellä Suomen Siviilipalvelusmiesliitto (SPML). Ensimmäiset kymmenisen vuotta liitto toimi lähinnä siviilipalvelusmiesten etujärjestönä. Varsinaisiksi äänivaltaisiksi jäseniksi saattoivat kuulua vain siviilipalvelustaan suorittavat ja ilmoituksensa aseistakieltäytymisestä jättäneet, jotka eivät vielä olleet palveluksessa. Muut saattoivat kuulua liittoon tukijäseninä. 1980-luvulla liiton toimintakenttä laajeni ja siitä muodostui kaikille avoin militarisminvastainen järjestö, jossa alettiin ottaa kantaa yhä enemmän myös muihin kuin suoranaisesti aseistakieltäytymiseen liittyviin asioihin. Samalla liiton toimintamuodot ja kannanotot radikalisoituivat. Nuorten miesten lisäksi mukaan tulivat naiset ja reservinkieltäytyjät. AKL:n ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidetään kahdesti vuodessa. Kokousten välillä päätäntävaltaa käyttää liittohallitus. 1970-luvulta alkaen toimi myös hallituksen työvaliokunta, josta loppuvuonna 1984 kehittyi avoin (sittemmin keskiviikkopalaverina tunnettu) työryhmä toiminnan koordinoimiseksi. Liitolla on toimintansa aikana ollut vaihteleva määrä alue- ja paikallisyhdistyksiä. Varsinkin 1970- ja 1980-luvulla SPML pyrki aktiivisesti muodostamaan maanlaajuista siviilipalvelusmiesten verkostoa, johon sisältyi yhdistysten ohella luottamusmiesjärjestelmä. Monien alueellisten ryhmien toiminta jäi lyhytikäiseksi, mihin vaikutti varsinkin tuolloisista jäsenkriteereistä johtunut suuri vaihtuvuus toimijoissa. AKL:n toimisto sijaitsee Suomen Rauhanliiton hallinnoimalla Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa. Liitto muutti Rauhanasemalle rakennuksen käyttöönoton yhteydessä toukokuussa 1986. Rauhanasemalla on toiminut myös monia muita rauhanjärjestöjä, joiden kanssa liitto on tehnyt läheistä yhteistyötä. Ennen asemaa SPML:n toimisto sijaitsi osoitteessa Sähköttäjänkatu 6, jossa myös muut asemalle muuttaneet järjestöt toimivat. Liiton jäsenlehti on Antimilitaristi, joka on tunnettu nykyisellä nimellä vuodesta 2014. Lehti aloitti vuonna 1981 nimellä Sivari ja vuosina 1991–2013 nimi oli Sivari & Totaali.
Kimmo Kiljunen & Jouko Väänänen (toim.): Youth and Conscription. International Peace Bureau, War Resisters’ International, Peace Union of Finland, Union of Conscientous Objectors in Finland 1987. ISBN 951-9193-01-4 Jouko Väänänen & Kimmo Kiljunen (toim.): Nuoriso ja asevelvollisuus. Suomen Rauhanliitto, Aseistakieltätyjäliitto 1988. ISBN 951-9193-11-4 Juha Tuomikoski: Aseistakieltäytyjän maailma. Aseistakieltäytyjäliitto 1989. ISBN 952-90101-9-2 Erkki Löfberg: Kanta vaihteli. Sivarit kertovat. Like, Suomen Rauhanpuolustajat 2013. ISBN 978-952-01-0955-4 Kalevi Kalemaa: Sankareita vai pelkureita. Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia. Tammi 2014. ISBN 978-951-31-7948-9 Tuuli Vuori, Kaj Raninen, Jyrki Lappalainen, Paavo Kolttola & Juho Narsakka (toim.): Ei sotaa ilman sotilaita. Aseistakieltäytyjäliiton vuosikymmenet. Aseistakieltäytyjäliitto 2015. ISBN 978-951-97947-7-8
Oikeusjutut sisältää liiton hoitamia (ja hieman muitakin) oikeuteen asti päätyneitä asevelvollisuusasioihin liittyviä konflikteja. Sarja on lajiteltu pääosin syytenimikkeen mukaan. Kaikkia syytettyjä ei ole tuomittu, ja joidenkin kohdalle syytteistä on luovuttu ennen oikeudenkäyntiä. Syytenimikkeet ovat joissakin tapauksissa vaihtuneet käsittelyn edetessä. Osa on saanut syytteen useammastakin rikosnimikkeestä. Suuri osa oikeusjutuista koskee totaalikieltäytyjiä, mutta mukana on myös lukuisia muita asevelvollisten ongelmia koskeneita tapauksia. Pelkistä syytenimikkeistä ei voi päätellä siitä, onko kyseessä totaalikieltäytyjä. 1990-luvun alun jälkeen suurin osa totaalikieltäytyjistä on tuomittu siviilipalvelusrikoksesta. Vuosien 1987–1991 väliaikaislain nimike oli siviilipalveluksen välttäminen, jota edelsi vakinaisesta palveluksesta kieltäytyminen. Siviilipalvelusrikoksesta tuomitut totaalikieltäytyjät ovat hakeneet siviilipalveluun ennen kieltäytymistään. Myös osittaiskieltäytyjät saavat tuomion siviilipalvelusrikoksesta. Suoraan armeijasta kieltäytyminen on ollut mahdollista 1990-luvulta alkaen. Tämän tien valinneet on tuomittu asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Muita arkistossa esiintyviä rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi karkaaminen, luvaton poissaolo, palvelusrikos, täydennyspalvelusrikkomus ja poissaolo kutsunnoista. Oikeusjutut-sarjan valitukset-osiossa on erilaisia oikeuskäsittelyihin asti edenneitä asevelvollisten ongelmia kuten palveluskelpoisuuden arviointia. Valituksia on käsitelty lääninoikeuksissa, hallinto-oikeuksissa, vakuutusoikeudessa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja YK:n ihmisoikeuskomiteassa. Mikäli valituksen tehnyt on saanut syytteen myös esimerkiksi siviilipalvelusrikoksesta, ovat valitusta koskevat asiakirjat samassa henkilöaktissa. Oikeuskanslerille, Oikeusasiamiehelle, Valtion tilintarkastajille, Julkisen sanan neuvostolle, Tekijänoikeusneuvostolle, Tietosuojavaltuutetulle, Tasa-arvovaltuutetulle, Työministeriölle ja poliisille tehtyjä kanteluja löytyy henkilöaktien lisäksi sarjasta Kantelut. Asevelvollisten tutkijalautakunnan päätöksistä Oikeusministeriölle tehdyt valitukset ovat sarjassa Vakaumuksen tutkinta. Tapauksia, jotka eivät ole johtaneet oikeuksiin asti löytyy myös sarjoista Siviilipalvelusmiesten avustaminen, Kirjeenvaihto yksityishenkilöiden kanssa ja Kirjeenvaihto viranomaisten kanssa. Oikeudenkäynti-aineistoihin ja muihin yksittäisiä aseistakieltäytyjiä koskeviin asiakirjoihin sisältyy runsaasti erityisiä henkilötietoja, joten niiden käyttö on luvanvaraista.