SKP:n poliittinen toimikunta 10.6.1964 pisti alulle O. W. Kuusisen nimelle omistettavan instituutin eli marxilais-leniniläisen tieteellisen tutkimuslaitoksen perustamisen suunnittelemisen. Alkusysäys lähti Otto Wille Kuusisen kuolemasta toukokuussa 1964. Alustavaa suunnittelua varten perustettiin toimikunta, johon kuuluivat Erkki Tuominen, Erkki Salomaa, Hertta Kuusinen, myöhemmin laajentui Olavi Kortealholla ja Taisto Johteisella. Säätiön tehtäväksi kaavailtiin yhteiskunnallisen tutkimustyön edistämisen. Ajatuksena oli, että O. W. Kuusisen kirjasto ja myöhemmin myös Suomeen saatava arkisto muodostaisivat toiminnan perustan. Oli syntynyt tarve antaa monipuolisempi kuva Suomen vanhan työväenpuolueen toimihenkilöstä, lehtimiehestä, kansanedustajasta, punaisen hallituksen opetusministeristä, SKP:n perustajajäsenestä ja pitkäaikaisesta johtohahmosta, sittemmin Neuvostoliitossa Kominternin ja myöhemmin NKP:n korkeimpaan johtoon nousseesta suomalaisesta poliitikosta, jonka julkisuuskuvaa Suomessa tahrasi toimiminen talvisodan aikaisen Terijoen hallituksen pääministerinä. Säätiön perustava kokous pidettiin 12.12.1964 Kulttuuritalolla. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi tuli Hertta Kuusinen ja vpj. Kusti Kulo. Sihteeri Taisto Johteinen. Säätiön hallitus pj Erkki Tuominen, vpj Heikki Kuusinen ja jäseniksi Erkki Salomaa, Anna-Liisa Hyvönen, Aarne Vuori, Rauno Setälä, Toivo Vuorela, sihteeriksi Isma Mäkelä ja taloudenhoitaja Armas Vinberg. Säätiö sai kirjalahjoituksena osan O. W. Kuusiselle henkilökohtaisesti kuuluneesta kirjastosta sekä vuonna 1966 Armas Äikiän kirjakokoelman sekä muita lahjoituksia. Vuonna 1966 säätiöllä oli noin 3000 kirjaa ja Raittiusyhdistys Koitolta vuokrattiin toimitilat Simonkatu 8:sta. Tutkimuskeskus ja kirjasto avattiin yleisölle 10.10.1966. Vuonna 1969 kirjasto siirtyi Kansan Arkistolle Kotkankatu 9. Vuodesta 1977 säätiöllä oli käytössä Kotkankatu 9:ssä kaksi huonetta. Tilaa nimitettiin Kuusisen kabinetiksi. Hertta Kuusinen kuoli vuonna 1974 ja säätiö peri asunnon ohella osan hänen kirjoistaan. Kirjasto koostui pääosin Hertta Kuusisen, Otto-Wille Kuusisen ja Armas Äikiän henkilökohtaisista kirjakokoelmista. 1980-luvun vaiheessa kirjasto inventoitiin. Vuonna 1982 säätiö luopui huoneesta ja kirjasto siirtyi Kansan Arkistoon. Säätiö lahjoitti Otto Wille ja Hertta Kuusisen arkistot ja kalusteet Kansan Arkistolle vuonna 1987. Kotkankadun myymisen yhteydessä vuonna 1989 Kansan Arkisto ei voinut enää säilyttää kirjakokoelmaa tiloissaan. Kokoelmille etsittiin uusi sijoituspaikka. Vaihtoehtoina olivat Sirola-opisto, Siikaranta ja Petroskoi. Säätiön kirjastosta poistettiin kaksoiskappaleet ja osia siitä lahjoitettiin Kansan Arkistolle. Kirjaston supistettu osa siirrettiin väliaikaisvarastoon Rakennusliiton Siikarannan kurssikeskuksen kellariin. Vuonna 1992 selvitettiin mahdollisuuksia siirtää kirjasto Petroskoin valtion yliopistolle, mutta hanke jäi toteutumatta. (Vuonna 2011? kirjasto siirrettiin Työväenliikkeen kirjaston osaksi.) Tutkimuslaitokseksi kehittäminen kaatui taloudellisiin resursseihin. Säätiön nimi muutettiin vuonna 2003 Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiöksi. Säätiö on järjestänyt työväenliikkeen historiaan liittyviä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä tukenut työväenliikkeen historiantutkimusta myöntämällä stipendejä.