Vuonna 1938 järjesti WSOY kilpailun esikoisromaaneille. Kilpailun osanottajista suuri prosentti oli Tampereelta ja kaksi kilpailun pääpalkinnon saajia oli niinikään tamperelaisia. Kilpailun tulos herätti tamperelaiset kirjailijat ja heidän piirissään alettiin suunnitella yhteistoimintaa. Kirjailijat toimivat pitkään Tampereen Taiteilijaseuran tilaisuuksissa. Taiteilijaseuran tarkoituksena oli kerätä yhteen kaikki taiteen alueet Tampereella. Marraskuussa 1943 järjestettiin Tampereella taideviikko, jonka ohjelmassa oli myöskin kirjallinen matinea. Viikon organisoijana oli Tampereen Taiteilijaseura ja kirjallisuusmatineasta huolehtivat tamperelaiset kirjailijat. Ajatus omasta yhdistyksestä oli kypsynyt ja heti matinean jatkoksi pidettiin Tampereen Kirjailijakerhon perustava kokous 21.11.1943. Ensimmäinen toimintavuosi oli hiljaiseloa, mutta seuraavana vuotena toiminta vilkastui. Kokouksessa 12.2.1945 seuran nimeksi päätettiin Pirkkalais-Kirjailijat ry. (myöhemmin Pirkkalaiskirjailijat ry.). Seuran säännöt oikeusministeriö hyväksyi 22.5.1945. Niiden mukaan seuran toimintasäännöt olivat aluksi seuraavat: -kokoukset ja illanvietot sekä kirjallisia tarkoitusperiä edistävät juhlat, esitelmät yms. -julkaisutoiminta -apurahojen ja palkintojen jakaminen -kirjallisuushistoriallisen aineiston kokoaminen ja kerhon arkiston ja kirjaston kartuttaminen Myöhemmin on mukaan tullut tiedotustoiminta, rahaston kartuttaminen ja yhteyksien pitäminen muihin kirjailija- ja kulttuurijärjestöihin. Tämä yhteyksien pitäminen on tapahtunut läänitason ja valtakunnantason yhteyselinten kautta. Kirjoitusharrastuksen leviämisen myötä havaittiin tarpeelliseksi kehittää myös harrastelijoiden ohjausta. Aloittelevat kirjailijat ovat saaneet apua varsinkin Viita-akatemian antaman koulutuksen puitteissa ja pirkkalaiskirjailijoiden kehittämän arvostelupalvelun muodossa. Tampereen Kirjailijakerhon perustajajäsenet olivat: puheenjohtajana Fanny Saarto, varapuheenjohtajana Aili Somersalo, sihteerinä Aini Alhovuori, muuna johtokuntana Auli Nuolivaara ja Ilpo Kaukovalta. Perustajajäseninä olivat lisäksi Heikki Asunta, Esti Heiniö, Viljo Kajava, Ainikki Kivi, Oiva Paloheimo, Erkki Palolampi, Elsa Tervo, Uuno Sinisalo ja Uuno Savisaari. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet: 1943 Fanny Saarto, 1945-1946 Ilpo Kaukovalta, 1947-1948 Eino Paloheimo, 1949 Esti Heiniö, 1950 Eino Paloheimo, 1951 Naemi Levas, 1952-1956 Eino Arohonka, 1957-1973 Ilpo Kaukovalta, 1974 Jaakko Syrjä, 1975-1982 Jorma Kannila ja 1983 Kullervo Järvinen. 31.12.1990 Olli Ahokainen