Harri Hermanni Holkeri syntyi 6. tammikuuta 1937 Oripäässä ja kuoli 7.8.2011 Helsingissä. Holkeri toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 1971-1979, Suomen pääministerinä 1987-1991 (Holkerin hallitus) ja suomen pankin johtokunnassa. Kansainvälisissä yhteyksissä Holkeri toimi yhdistyneiden kansakuntien 55. Yleiskokouksen, millennium assemblyn, puheenjohtajana 5. syyskuuta 2000 - 11. syyskuuta 2001. Viimeisinä aktiivivuosinaan Holkeri toimi YK:n rauhanneuvottelutehtävissä. Harri Holkeri syntyi Oripäässä, varsinais-suomessa, konstaapeli (myöhemmin kamreeri) Antti Edward Holkerin ja Maire Kyllikki Holkerin (o.s. Ahlgren) perheeseen. Perhe muutti toijalaan, jossa Harri Holkeri vietti lapsuutensa ja nuoruutensa valmistuen vuonna 1957 ylioppilaaksi Toijalan yhteiskoulusta. Holkeri toimi myös partiossa, Toijalan eräveikoissa. Suoritettuaan asepalveluksen 1958 Holkeri aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1962. Holkeri avioitui Marja-Liisa Lepistön kanssa vuonna 1960, ja perheeseen syntyivät lapset Jukka ja Katju vuosina 1962 ja 1964. Harri Holkeri tunnettiin innokkaana kuntoilijana, jota lähellä oli erityisesti hiihto. Harri Holkeri toimi mm. vuonna 1961 Holkeri toimi Urho Kekkosen kaatamiseen tähdänneen niin sanotun Honka-liiton tiedottajana. Holkeri toimi opiskeluaikoinaan ja valmistuttuaan Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL) ja puoluetoimiston virkailijana kuuden vuoden ajan, kunnes vuonna 1965 Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Juha Rihtniemi kutsui hänet puoluesihteeriksi. Puoluesihteerinä Holkeri teki harkitun ulosmarssin Ylen Sirkus Pasila -ohjelmasta. Kansanedustajaksi Holkeri valittiin vuonna 1970. Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajaksi Holkeri nousi Juha Rihtniemen kuoltua 1971. Tultuaan valituksi Holkeri oli Euroopan nuorin konservatiivipuolueen johtaja. Puheenjohtajana Holkeri piti etäisyyttä niin puolueen radikaaliin nuorisosiipeen kuin vanhoilliseen oikeistoonkin ja onnistuikin säilyttämään puolueen koossa. Kokoomuksen kannatus kasvoi tasaisesti Holkerin puheenjohtajakauden ajan. Viimeisissä Holkerin johdolla käydyissä eduskuntavaaleissa vuonna 1979, puolueen kannatus ylsi ensimmäistä kertaa yli 20:een prosenttiin ja Kokoomus saavutti siihen asti historiallisen toiseksi suurimman puolueen aseman. Holkeri luopui puheenjohtajuudestaan ja kansanedustajan paikastaan 1979 tullessaan valituksi Suomen pankin johtokunnan jäseneksi. Presidenttiehdokkaana Holkeri oli kahdesti, vaaleissa 1982 ja 1988. Kummatkin vaalit päättyivät Mauno Koiviston voittoon. Ensimmäisellä kerralla Holkeri sai toiseksi eniten valitsijamiehiä, jälkimmäisellä kerralla Holkerin ohi kiri oppositiojohtaja Paavo Väyrynen. Presidentin valitsijamiehenä Holkeri oli vuoden 1978 presidentinvaalissa. Holkeri nousi ensimmäiseksi Kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja rkp:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Hallitusohjelmassa sovittiin talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Eduskuntavaaleissa 1991 pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden esko ahon hallituksen ulkopuolelle. Pääministerinä ollessaan Holkeri herätti julkista kohua suosittelemalla edullista silakkaa hyväksi ruokakalaksi. Keskusta käytti tätä lausumaa vaalimainonnassa häntä vastaan. Klassiseksi lentäväksi lauseeksi muodostui Holkerin Kokoomuksen puoluetilaisuudessa vuonna 1990 lausuma ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: "minä juon nyt kahvia." Pääministerikautensa päätyttyä Holkeri palasi Suomen pankkiin ja työskenteli siellä vuoteen 1997. Hän toimi Paasikivi-seuran puheenjohtajana vuosina 1995-2000. Holkeri toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1981-1987. Sotilasarvoltaan Holkeri oli reservin majuri (1991). Suomen pankin johtaja Harri Holkeri soitti maailman ensimmäisen gsm-puhelun 1.7.1991 Radiolinjan järjestämässä avajaistilaisuudessa Helsingissä. Puheluun vastasi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio. Kolumnisti Risto Uimonen on käsitellyt Holkerin ongelmallista mediasuhdetta. Uimosen mukaan Holkeri ei nauttinut poliitikkovuosinaan laajaa yhteiskunnallista arvostusta. Holkeri johti Kokoomusta presidentti urho Kekkosen kaudella, jolloin presidentin valtakautta jatkettiin neljä vuotta poikkeuslailla. Poikkeuslaki jakoi Kokoomusta, samoin kuin suhde Kekkoseen ja Neuvostoliittoon. Holkerin väheksyntä mediassa alkoi hänen puheenjohtajakautensa lopulla: Holkeria syytettiin -kulmikkuudesta-, hampaiden kiristelystä, hän ei avautunut journalisteille, ja häntä syytettiin pinnallisuudesta. Holkerin pankinjohtajakaudella häntä syytettiin johtajaksi, jonka "täytyi hiihtää myös työaikana, sillä muuten hän ei olisi saanut hiihdettyä vuotuisia hiihtokilometrejään". Harri Holkeri kuoli 7. Elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtioneuvosto päätti, että Holkerille järjestetään valtiolliset hautajaiset, jotka pidettiin 27. Elokuuta 2011 Helsingin Tuomiokirkossa. Työstään Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä Holkeri sai kuningatar Elisabet II:lta Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa vastaavan kunnianosoituksen (honorary knight commander of the order of the british empire, kbe). Suomessa Holkeri on palkittu vuonna 1998 valtioneuvoksen arvonimellä. Mauri Sariola -seura ry. Myönsi 23.10.2009 Holkerille arvonimen vuoden Susikoski 2010. Valintaperusteluissa korostettiin Holkerin olevan suorasanainen ja isänmaallinen ihminen kuten Sariolakin.