Rahatoimikamarit olivat lautakuntia, mutta 1900-luvun alussa ja varsinkin 1920-luvulla selvästi kaupunkien "keskuslautakuntia". Turun kaupungin rahatoimikamari (1875-1927) jakaantui kolmeen jaostoon. Ensimmäiselle osastolle kuuluivat kaikki raha- ja kameraaliasiat, rakennusten, kauppahallin ja irtaimiston hoito sekä kaupan järjestäminen toreilla ja myyntipaikoilla. Toiselle osastolle kuuluivat satamaa ja merenkulkua sekä näihin liittyviä yleisiä töitä koskevat asiat. Kolmannelle osastolle kuuluivat kaasu- ja vesijohtolaitosta, kaupungin asemakaavaa, tontteja ja maatiloja sekä puhtaanapitoa ja yleisiä töitä koskevat asiat. Vuonna 1927 annettiin laki kaupunkien kunnallishallinnon uudistamisesta. Sen mukaan kussakin kaupungissa tuli olla kaupunginhallitus, joka huolehti kaupungin hallinnosta, valvoi kaupungin etua, valmisteli valtuustossa käsiteltävät asiat, valvoi valtuuston päätösten laillisuutta ja pani ne täytäntöön. Kaupunginhallituksen muodostivat kaupunginjohtajat ja valtuuston valitsemat jäsenet. Turun kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous oli 3.1.1930 ja ensimmäisenä kaupunginjohtajana toimi fil.tri. Armas Ensiö. Vuonna 1930 kaupunginvaltuuston kanslia muutettiin kaupunginkansliaksi, jonka tehtäväksi tuli hoitaa kaupunginhallituksen toimistotehtäviä. Myöhemmin se toimi myös yleisenä suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä.