Turussa pormestarit ja raati olivat hoitaneet kaupungin hallintoa keskiajalta lähtien. 1600-luvulla pormestareita ja raatia alettiin kutsua maistraatiksi. Maistraatissa ei tuolloin vielä ollut virallista sisäistä työnjakoa, mutta pääpiirteittäin asiat oli jaettu kunnallisiin ja oikeudellisiin asioihin. Vuonna 1748 maistraattiin tuli virallisesti kaksi jaostoa; oikeus- ja kunnallisjaosto. Vuodesta 1763 lähtien alettiin laatia erikseen pöytäkirjat oikeus- ja kunnallisasioista. 1800- ja 1900-luvuilla voimaan tulleet kunnallislait eivät juurikaan muuttaneet raastuvanoikeuden tehtäviä. Suomen senaatti antoi 1915 määräykset raastuvanoikeuden toimintaperiaatteista ja tehtävistä. Työmäärä raastuvanoikeudessa vuosisatojen aikana lisääntyi väestömäärän kasvaessa. Raastuvanoikeuteen alettiin perustaa osastoja, joilla kaikilla oli pääsääntöisesti omat käsiteltävät asiansa, mutta asioita myös arvottiin eri osastoille hoidettaviksi. Osastoja perustettiin vuosina 1870-1973 kaikkiaan seitsemän. Raastuvanoikeus valtiollistettiin 1976 samaan aikaan maistraatin kanssa. Osastot: Ensimmäinen osasto 1870: mm. lainhuudatukset, kiinnitykset, perunkirjoitus... Toinen osasto 1870: mm. merioikeusasiat, meriselvitykset... Kolmas osasto 1917: mm. maan- ja huoneenvuokraus... Neljäs osasto 1946: mm. todistajainkuulustelut... Viides osasto 1949: mm. todistajainkuulustelut, ilmoituksesta käsiteltävät asiat... Kuudes osasto 1970 Seitsemäs osasto 1973: mm.asunto-oikeus...