Palovahinkokomitea 1827-1836 Kaksi päivää Turun palon syttymisen jälkeen 6.9.1827 asetettiin kaupunkilaisten esityksestä palovahinkokomitea. Komitean ensimmäisinä tehtävinä oli elintarvikkeiden hankkiminen hädänalaisille, köyhäinhoidon organisointi ja majoituksen järjestäminen kodittomille. Kaupungin viranomaisia oli kehoitettu määräämään kaikki kodittomat, jotka eivät itse tulleet toimeen, siirtymään maaseudulle. Palovahinkokomitea ja maistraatti valvoivat kaupungin raivausta. Osa työstä teetettiin hätäaputyönä. Komitean kassaan kertyneistä varoista maksettiin korvausta valalla vahvistettujen menetysselvitysten perusteella. Arviointikomitea 1828 Arviointilautakunta asetettiin arvioimaan palossa sattuneita vahinkoja. Rakennuskomitea 1828-1843 Palon jälkeistä rakennustoimintaa johtamaan ja valvomaan sekä rakennuspiirustuksia tarkastamaan asetettiin 3.7.1828 rakennuskomitea. Komitean tuli hoitaa lainavaroja ja muita yleisiä avustuksia sekä huolehtia ja määrätä avustuksen piirissä olevasta rakennustoiminnasta. Lisäksi komitean tuli valvoa, että kaikkia rakennusjärjestyksen määräyksiä ja yksityisten talonomistajien velvollisuuksia noudatettiin. Vaikka komitean toiminta päättyi vuonna 1843, on sen asiakirjojen joukkoon arkistoitu maaherran päätöksiä vuoteen 1861 saakka. Erilaisten yleisten töiden toimeenpanokomitea 1863-1870 Komitea hoiti ja valvoi kaupungin yleisten paikkojen ja julkisten rakennusten rakentamista. Papiston palkkauskomitea 1845-1879 Turun suomenkielinen ja ruotsinkielinen tuomiokirkkoseurakunta yhdistettiin vuonna 1845 suomalaisruotsalaiseksi tuomiokirkkoseurakunnaksi. Seurakuntia yhdistettäessä uudistettiin papiston palkkaus ja laadittiin uusi palkkausssääntö. Uusi palkkausjärjestelmä edellytti kaupungin asukkailta kannettavia veroja ja maistraatti perusti papiston palkkauskomitean järjestämään kirkollisveron perintää. Katso myös Kirkko. Lainakomitea 1862-1863 Turun kaupunki joutui ottamaan 1860-luvun alussa lainaa palon jälkeisten uudisrakennustöiden ja yleisten töiden teettämistä varten. Lainakomitean asiakirjoja on maistraatin arkistossa sarjassa TVI vuosilta 1862-1863 Taksoituslautakunta 1867-1925 Kaupunkien kunnallisverotuksen pohjaksi määriteltiin vuonna 1873 julkaistulla asetuksella tuloverotus. Asetus määritteli verovelvollisiksi kaikki kaupunkikunnan jäsenet. kaupungit saivat hoitaa verotuksen yksityiskohtaisen järjestelyn oman harkintansa mukaan. Sitä varten raastuvanoikeus valitsi vuosittain taksoituslautakunna. Tutkintolautakunta 1879-1932 Tutkintolautakunta käsitteli verovalituksia. Vuokralautakunta 1917-1922 Maamme kunnissa alettiin 1900-luvun alussa kiinnittää huomiota yleishyödylliseen asuntotuotantoon ja työväen asunto-oloihin. Asuntopulaa helpotettiin edullisilla tonteilla ja kunnallisella asuntotuotannolla. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama rakennustoiminnan lama pahensi asuntotilannetta. Turun kaupunginvaltuusto perustikin vuonna 1917 huoneenvuokralautakunnan, jonka tehtäväksi tuli vuokraolojen järjestely sodan aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Lautakunta koostui työväenjärjestöjen ja talonomistajayhdistysten edustajista.