Carl Birger Federley syntyi Helsingissä 17.2.1874. Hänen isänsä Carl Berndt Federley toimi Rautatiehallituksen toimitusjohtajana ja hänen äitinsä oli Hauhon kirkkoherran tytär Anna Maria Sirén. Federley pääsi ylioppilaaksi Nya svenska läroverketistä vuonna 1892, minkä jälkeen hän aloitti opinnot Polyteknillisessä opistossa, josta hän valimistui arkkitehdiksi vuonna 1896. Vuonna 1898 Federley perusti yhdessä Lars Sonckin kanssa arkkitehtitoimiston Helsinkiin ja samana vuonna Tampereelle avatiin sivutoimisto, jonka johtoon Federley ryhtyi. Jo seuraavana vuonna Tampereen sivutoimisto irtaantui Helsingin toimistosta, minkä seurauksena Federley perusti oman toimistonsa Tampereelle, jonne hän muutti syyskuussa 1898. Vuonna 1902 Birger Federley avioitui viipurilaisen Gertrud Paciuksen kanssa. Parille syntyi kaksi lasta, Ann-Mari ja Berndt. Federley oli aktiivisesti mukana Tampereen kaupungin toiminnassa. Vuosina 1900-1901 hän oli Tampereen kaupungin arkkitehti ja myöhemmin hän toimi aktiivijäsenenä niin rahatoimikamarissa kuin kaupungin valtuustossakin. Tämän lisäksi Federley osallistui yhdistystoimintaan, sillä hän oli jäsenenä Tampereen Taideyhdistyksessä, Tampereen Teknillisessä seurassa, Näsijärven purjehdusseurassa sekä Tammerfors Konversationklubbissa. Tämän lisäksi Federley toimi Tampereen Teknillisen Opiston opettajana vuosina 1913-1933. Vuonna 1934 Federley muutti Tampereelta Helsinkiin, jossa hän kuoli 61-vuotiaana 29.3.1935. Luettelo Federleyn suunnittelemista rakennuksista Tampereella ja ympäristössä: - Palanderin talo, Keskustori (1901) - Tampellan insinöörien asunnot, Tampellan alue (1899, 1912) - Pohjoismaiden Osakepankin talo, Kauppakatu 9 (1902) - Kymmenenmiehen talo, Hämeenkatu 27 (1907) - Laukonlinna, Laukontori 6 (1907) - Laivayhtiön talo, Hämeenpuisto 6 (1908) - Tuomisen kivimuuri, Tuomiokirkonkatu 3 (1914) - Tampereen Telefooni Oy:n talo, Hämeenkatu 26 (1914) - Nygårdin kartanon päärakennus, Kuru (1914-15) - Tampereen Osake-Pankin talo, Kauppakatu 7 (1916) - Blomintalo, Hämeenkatu 20 (1916) - Lokomon johtajan asunto, Hatanpään valtatie (1916) - Tampereen kutomateoll. Osakeyhtiön asuinrakennukset, Palomäentie 1 ja 3 (1919) - Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-l) - Antaverkka, Ylöjärvi (1922) - Liljeroosintalo, Mariankatu 35 (1923) - Pikilinna, Aaltosenkatu 31-33 (1924) - Svenska Samskolan-koulun oppilaskoti, Mariankatu 41 (1926) - Tampereen Säästöpankin talo, Kauppakatu 14 (1902-03, 1926) - Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiön (Aamulehden) talo, Hallituskatu 14 (1926) - Hammareninkadun makasiinirakennus (1901) - Vanhainkoti De Gamlas Hem, Papinkatu 24 (1905) - Kulkutautisairaala, Koulukatu 9 (1909) - Näsijärven purjehdusseuran paviljonki, Pajasaari (1912) - Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 24 (1914) - Ratinanlinna (1928) - Aitolahden kirkko (1928) - Naulatehdas Ferrarian työväenasunnot, Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulma (1899) - Lielahden tehtaan työväenasunnot (1917, 1924) - Viinikan rivitalot (1919) - Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäellä