Otto Blåfield kuului vanhaan suomalaiseen aatelissukuuun. Hänen isänsä Carl Johan Blåfield oli kihlakunnantuomarina Sääksmäellä ja omisti Jutikkalan kartanon. Hänen äitinsä oli myös aatelista sukua ja maaherra Anders Johan Ramsayn tytär Aurora Fredrika Johanna. Otto Blåfield syntyi Jutikkalan kartanossa 4.1.1823 perheen esikoisena. Hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä kuusi lasta. Isä kuoli vuonna 1834 lasten ollessa vielä pieniä. Ajan säätyläistapojen mukaisesti Blåfield sai ensin opetusta kotiopettajalta. Sen jälkeen hän kävi tunnettua Laurellin koulua Helsingissä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1839 ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1847; oppiaineina olivat mm. Kreikan kirjallisuus, Venäjän kirjallisuus ja historia, filosofia, kasvi - ja eläintiede sekä matematiikka. Samana vuonna hänet promovoitiin myös filosofian maisteriksi. Tutkinnon suoritettuaan Blåfield työskenteli jonkin aikaa yliopiston kirjastossa. Uravalinta oli kuitenkin vähitellen tehtävä ja hän päätti ryhtyä lukemaan lääketiedettä. Lääketieteen kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1851. Blåfield työskenteli vuonna 1853 koleraepidemian aikaan Helsingin kolerasairaalan apulais lääkärinä. Tuolloin hän itsekin sairastui koleraan, mistä selvisi nipinnapin. Toivuttuaan hän pestautui lääkäriksi Suomen kaartinpataljoonaan, joka oli keväällä 1854 lähdössä sotaretkelle Venäjälle; tuolloin elettiin Krimin sodan aikaa. Pataljoona siirtyi Liettuaan, jossa puhkesi lavantautiepidemia; sairaus tappoi pari sataa miestä ja Blåfieldikin sairastui, mutta toipui vaikkakin hitaasti. Ennen Suomeen paluutaan pataljoona siirtyi vielä Moskovaan Aleksanteri II:n kruunajaisten takia ja vasta jouluksi 1856 Blåfield pääsi takaisin Jutikkalaan. Vuonna 1857 Blåfield suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, jonka jälkeen hänet määrättiin Hämeenlinnan kaupunginlääkäriksi. Tapanin päivänä 1857 hän avioitui apteekkarin tyttären Ebba Elisabet Gustafva Masalinin kanssa. Jo huhtikuussa 1859 perhe kuitenkin siirtyi Tampereelle, jonka kaupunginlääkäri Blåfieldistä silloin tuli. Tampereella syntyivät perheen kaikki kuusi lasta, sillä Blåfieldin ura kaupunginlääkärinä kesti aina hänen kuolemaansa saakka. Blåfield kuoli 12.8.1886. Kaupunginlääkärin tehtävien ohella Blåfield toimi myös puuvilla- ja paperitehtaiden tehdaslääkärinä. Lisäkoulutusta hän hankki vuonna 1861 tehdessään 10 kuukauden matkan Eurooppaan. Samana vuonna hän sai lääketieteen tohtorin arvon. Vuonna 1869 hän sai ansioistaan hovineuvoksen arvonimen. Tampere ei Blåfieldissä saanut vain lääkäriä, vaan myös monipuolisesti ja aktiivisesti kunnalliselämään osallistuneen miehen. Jo vuonna 1866 hän oli perustamassa ensimmäistä terveyslautakuntaa, silloin raittiuslautakunnan nimellä. Toiminta ei tuolloin vielä saanut pysyvyyttä ja vuonna 1872 Blåfield yritti uudelleen. Pysyvä terveyslautakunta aloitti toimintansa kuitenkin vasta 1881, jolloin Blåfield oli sen itseoikeutettu puheenjohtaja. Hän oli myös mm. panemassa alulle kansakoululaitosta ja suunnittelemassa kaupungille uutta asemakaavaa vuonna 1865. Kunnallishallinnon uudistamisen myötä Tampereellekin alkoi toimia kaupunginvaltuusto v. 1875. Ensimmäisen valtuuston jäseneksi Blåfield valittiin suurimmalla äänimäärällä ja hän tuli valituksi myös valtuuston puheenjohtajaksi vuosiksi 1875-1878. Valtuuston jäsenenä hän oli aina kuolemaansa saakka. Blåfieldin yhteiskunnallinen toiminta ei rajoittunut pelkästään kunnallisiin toimiin, vaan suuri merkitys hänellä oli myös sivistyksen ja valistuksen alueella. Otto Blåfield perusti Tampereen ensimmäisen sanomalehden nimeltään Sanomia Tampereelta. Hän oli myös lehden ensimmäinen päätoimittaja. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 1866 alussa ja kun Blåfield sai kaupungin tukemaan lehteä virallisin ilmoituksin, oli lehden toiminta suhteellisen turvatulla pohjalla. Lehti pyrki edistämään suomalaisen sivistyksen asiaa. Julkaisutoimintaan Blåfieldiä vei myös hänen kiinnostuksensa tilastoihin. Ensimmäisenä suomalaisena hän toimitti tietoja maailmankuuluun Almanch de Gotha- vuosikirjaan. Myöhemmin hän toimitti sarjan tilastollista tietoa omasta kaupungistaan: Tampereen 100-vuotisjuhlakirjan ja Tampereen vuosikirjat 1881- 1884. Suomalaisuuden asiaa Blåfield ryhtyi tukemaan myös silloin, kun ponnistuksista huolimatta valtio ei suostunut perustamaan Tampereelle suomenkielistä lukiota, jonka kautta olisi avautunut tie yliopistoon myös suomea äidinkielenään käyttäville tamperelaisille. Myönteinen päätös yksityisen suomalaisen lukion perustamista varten saatiin lopulta elokuussa 1881. Lyseon yhtenä perustajana ja myös johtokunnan jäsenenä oli Blåfield. Rahoitustoiminnan edistäminen oli vielä yksi Blåfieldin toiminnan kohteista. Hän toimi vuodet 1866- 1876 Tampereen Säästöpankin johtokunnan esimiehenä ja aikaansai Tampereelle pääoma- ja elinkorkolaitoksen. SUKUSELVITYS CARL OTTO JOHAN BLÅFIELD Synt. 4.1.1823 Jutikkalan kartanossa Sääksmäellä, kuoli 12.8.1886 Tampereella. Vanhemmat: Carl Johan Blåfield, kihlakunnantuomari. Synt. 18.10.1780 Lotilan kartanossa Sääksmäellä ja kuoli 24.6.1834 Jutikkalassa. Aurora Fredrika Johanna Ramsay. Synt. Kuopiossa 12.11.1792 ja kuoli Myttäälän kartanossa Pälkäneellä 14.1.1878. Vanhemmat: Anders Johan Ramsay, maaherra Johanna Barbara Petersen Sisarukset: 1. Johan Vilhelm, kapteeni. Synt. 12.4.1788, kuoli 5.8.1840. 2. Carl August, salaneuvos. Synt. 10.11.1791, kuoli 8.12.1855. 3. Gustaf Adolf, kuvernööri. Synt. 23.3.1794, kuoli 8.5.1859. 4. Adam Fredrik. Synt. 18.1.1797, kuoli 17.8.1881. 5. Anders Edvard, kenraali. Synt. 23.3.1799, kuoli 12.5.1877. 6. Sofia Lovisa, av. von Zweygberg. Synt. 6.2.1801, kuoli 27.2.1837. 7. Jakob Volter, luutnantti. Synt. 13.2.1804, kuoli 20.10.1834. 8. Maria Ottiliaana, av. Teetgren. Synt. 19.9.1806, kuoli 27.7.1889. Sisarukset: 1. Adolf Richard Vilhelm, luutnantti. Synt. 16.5.1824, kuoli 9.2.1853. 2. August Fredrik Reinhold, laamanni. Synt. 7.3.1826, kuoli 6.3.1901. 3. Edvard Valfrid, opiskelija. Synt. 17.7.1827, kuoli 16.2.1853. 4. Robert Gustav Ivar, kenraaliluutnantti. Synt. 23.3.1829, kuoli 28.12.1889. 5. Anna Aurora Carolina. Synt. 1.7.1830, kuoli 15.1.1908. Avioliitossa serkkunsa laamanni Bernt Gustav Emil Blåfieldin kanssa. 6. Ture Valter Hamilkar, kruununnimismies. Synt. 25.2.1832, kuoli 29.7.1886. Vaimo: Ebba Elisabet Gustafva Masalin. Synt. 9.6.1829 Savonlinnassa, kuoli 9.12.1906 Helsingissä. Vanhemmat: Gustav Ertvin Masalin, apteekkari Elisabet Katarina Kraak Sisarukset: 1. Gustaf Henrik 2. Karl Ertvin 3. Viktor Gabriel 4. Agata Sofia Lapset: 1. Johanna Sofia. Synt. 14.10.1859, kuoli 20.1.1862. 2. Helena Maria (Ellen). Synt. 21.11.1860, kuoli 29.12.1895. 3. Aurora Johanna (Hanna), opettaja. Synt. 22.1.1864, kuoli 25.2.1944. 4. Henrik Ivar, oikeusneuvosmies. Synt. 15.3.1865, kuoli 14.5.1926. 5. Otto Johan, lääkäri. Synt. 9.12.1867, kuoli 21.6.1936.