Teollistumisen myötä työläisvaltaiselle Tampereelle perustettiin suomenmielisten ja raittiusaatetta kannattaneiden henkilöiden toimesta vuonna 1886 oma työväenyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena oli työväestön sivistäminen sekä sen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen parantaminen. Sanomalehdistöllä oli merkitsevä vaikutus työväenliikkeen leviämiselle ja sen aatteen tunnetuksi tekemiselle ja vuonna 1888 Tampereen työväenyhdistys alkoi julkaista omaa Kansalainen-osastoa Tampereen Sanomissa. Myös oman talon hankinta oli tärkeää työväenyhdistyksen toiminnan kehittämiselle ja vuonna 1890 Tampereen työväenyhdistys otti ?oman kodin? Läntisen Esplanadin ja Hallituskadun kulmasta. Työväenyhdistyksestä kehittyi Tampereelle työväen kunnallispoliittinen elin, joka teki 1800-luvun lopulla kovasti töitä esimerkiksi työväen asuntotilanteen sekä äänitysoikeuskysymyksen parantamiseksi. Äänioikeuskysymykseen liittyen Tampereella järjestettiin vuonna 1896 yleinen työväenyhdistyksen edustajakokous, jonka myötä työväenliikettä siihen asti johtaneet vanhasuomalaiset jäivät syrjään ja tilalle tulivat nuorsuomalaiset sekä työväestön joukoista tulleet radikaalit. Vuosisadan lopun valtakunnallisten muutosten myötä Tampereelle perustettiin myös paikallinen työväenpuolueen hallinto vuonna 1898, jonka seurauksena työväenliikkeessä tapahtui puolestaan lopullinen pesäero vapaamielisen suomalaisen ryhmän, nuorsuomalaisten kanssa. Työväenyhdistys oli ammatillisen liikkeen alulle paneva voima Tampereella ja yhdistyksen ensimmäisenä ammattiosastona perustettiin Maalarien ammattiosasto vuonna 1890. Vuosikymmenen kuluessa ammattiosastoja syntyi myös Tampereen suuriin tehtaisiin. Tampereen työväenyhdistys pyrki lisäksi kehittämään muun muassa kaupungin harrastus- ja urheilutoimintaa ja osana näitä pyrkimyksiä yhdistys vuokrasi vuonna 1888 Viikinsaaren työväen juhla- ja iltamapaikaksi. Työväenyhdistyksen huvitoimikunta vastasi lisäksi yhdistyksen lauluseurasta ja soittokunnasta sekä näytelmäharrastustoiminnasta, josta sai puolestaan alkunsa vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Tampereen työväenyhdistyksen toiminnan monipuolistuessa alkoi yhdistyksen talo käydä ahtaaksi ja vuonna 1900 vihittiin Tampereella käyttöön ?suurin ja upein työväen rakennus koko maassamme?. Työväenyhdistyksen kolmikerroksinen kivitalo Puistokadun varressa oli Suomen ensimmäinen varta vasten rakennettu työväentalo ja vuonna 1905 sen yhteyteen rakennettiin suuri juhlasali. Vuoden 1905 suurlakon, jonka kulkuun Tampereen työväenyhdistysliikkeen johdolla oli suuri vaikutus, jälkeen huomattavasti vilkastunut ammattiyhdistysliikkeen toiminta merkitsi työväenyhdistyksen sekä sosiaalidemokraattisen puolueen kasvua ja siten toiminnalle tarvittiin paljon lisää tilaa. Monien vaikeuksien jälkeen vuonna 1912 valmistui työväenyhdistyksen talon kolmas rakennusvaihe, joka mahdollisti myös ravintolatoiminnan laajentamisen ja ruokatarjoilun aloittamisen. Osana toiminnan kasvua työväenyhdistys perusti säästökassan vuonna 1900, jonka tarkoituksena oli edistää yhdistyksen ja siihen kuuluvien ammattiyhdistysten ja -osastojen jäsenissä säästäväisyyttä sekä mahdollistaa pienet rahalainat. Säästökassan laajentuessa se muutettiin vuonna 1014 Hämeen Työväen Säästöpankiksi ja pankin konttori sijaitsi työväenyhdistyksen kivitalossa. Vuosien 1917?1918 tapahtumien jälkeen työväenliike oli aallonpohjassa. Ensimmäiseksi Tampereen työväenyhdistys ryhtyi toimimaan työväenyhdistyksen talon ja omaisuuden saamiseksi pois takavarikosta. Vuoden 1919 yhdistyslaki loi työväenyhdistykselle toimintaedellytykset, mutta yhdistyksen toiminnan uudelleen käynnistyessä suuren ongelman muodostivat raha-asiat. Niitä helpottaakseen Tampereen työväenyhdistys avasi vuonna 1919 myös Viikinsaaren ravintolan ja osti kulkuvälineeksi oman laivan. Huvitoiminta korostui muutenkin työväenyhdistyksen toiminnassa 1920-luvun taloudellisessa nousukaudessa, sillä eri huvitoimikunnat käyttivät vuosikymmenellä työväentalon huonetiloja kaikista eniten. Tampereen työväentaloa laajennettiinkin yhä rajusti lisääntyneen järjestötoiminnan seurauksena jälleen 1920-luvun kuluessa ja vuonna 1930 valmistui uusi ?työväenlinna?. Laajennuksen jälkeen talossa oli yhteensä kolme liikehuoneistoa, kaksi ravintolasalia, teatterisali, konserttisali, biljardi, neljä iltama- ja kokoussalia sekä 70 toimisto-, kanslia- ja kokoushuonetta. Työväentalon suuri laajennustyö ajoittui kuitenkin pula-aikaan, joka ajoi Tampereen työväenyhdistyksen 1930-luvulla suureen taloudelliseen puristukseen. Sotavuosina yhdistyksen toiminta kärsi pahoin, kun osa aktiiveista oli rintamalla ja lisäksi erilaiset rajoitukset painoivat järjestötoiminnan aallonpohjaan, mutta sodan jälkeen työväenyhdistyksen ammattiosastojen ja sosiaalidemokraattisen puolueen toiminta vilkastui. Kuitenkin puoluetoiminnan aktivoitumisen mukana 1950-luvulla lisääntyi myös sosiaalidemokraattisen kentän sisäiset ristiriidat, jotka heijastuivat Tampereen työväenyhdistyksen puolueen osapuolien taisteluna työväenyhdistyksen hallinnasta. Tämän jälkeen työväenliikkeen eri toiminnot ovat vuosikymmenten kuluessa hajaantuneet kauemmaksi toisistaan. Samalla perinteikkään Tampereen työväenyhdistyksen toiminnan merkitys on pikku hiljaa vähentynyt, kun ihmiset ovat ajautuneet maailman muuttuessa kauemmaksi koko työväenliikkeestä. Lähde: Kanerva, Unto. Työväenliikkeen taivalta 100 vuotta. Tampereen työväenyhdistys 1886-1986.