Träskändan kylässä oli 1700-luvun loppuun asti neljä tilaa Storträsk, Frantz, Jofs ja Kjärras. Vuonna 1787 Suomen armeijan ylipäällikkö, vapaaherra Carl Nathanael af Klercker osti Storträskin. Vuonna 1795 hän laajensi maa-alueitaan liittämällä Storträskiin ostamansa Frantzin tilan sekä vuonna 1801 Jofsin. Yhdistämällä nämä kolme verotaloa yhdeksi Klercker loi Träskändan kartanon perustan. Arkiston vanhimmat asiakirjat ovat syntyneet juuri maa-alueiden omistussuhteiden muuttuessa tehtyjen lainhuudatusten yhteydessä. Vanhin asiakirja on Anders Hindrickssonin anomus saada lainhuudatus perimälleen tilalle (Jofs) vuonna 1756. Suomen sodan jälkeen Klercker muutti Ruotsiin myyden maa-alueensa Träskändassa. Vuonna 1810 tilan osti majuri Per Rudman Bergenstråle, joka vuonna 1814 laajensi maa-alueitaan ostamalla Kjärrasin. Vuonna 1820 Bergenstråle myi kaikki neljä tilaa senaattori, vapaaherra Carl Johan Walleenille. Walleen alkoi uudistaa maanviljelyä, peltojen määrä lähes kaksinkertaistettiin ja tilalle rakennettiin uusia talousrakennuksia sekä työväenasuntoja. Walleen rakennutti myös uuden päärakennuksen sekä sen eteen puiston, jonka johdosta yleisen maantien linjausta oli muutettava. Träskändan kartanon varsinainen loistokausi alkoi kun tilan osti vuonna 1840 Walleenin vastikään leskeksi jäänyt tytärpuoli Aurora Demidov (os. Stjernvall). Mieheltään perimänsä suuren omaisuuden turvin Aurora Demidov ryhtyi uudistamaan ja kohentamaan Träskändan kartanoa. Vuonna 1846 Aurora Demidov meni naimisiin Kapteeni Karamzinin kanssa ja Träskändassa aloitettiin suuret rakennustyöt. Päärakennus korotettiin kaksikerroksiseksi, uusia talousrakennuksia rakennettiin ja puistoa parannettiin. Eversti Karamzin osti vielä Dalsvikin kartanon, joka liitettiin Träskändaan. Träskändasta muodostui hyvin hoidettu, loistelias kartano jossa vietettiin vilkasta seuraelämää. Eversti Karamzin kaatui Krimin sodassa vuonna 1854. Loistelias seuraelämä Träskändassa jatkui everstin kuoleman jälkeenkin, mutta Aurora Karamzin alkoi myös osoittaa yhä enemmän mielenkiintoa hyväntekeväisyyteen. Arkistossa on esim. asiakirja vuonna 1859 hankitusta maa-alueesta köyhäintaloa varten. 1860-luvun alussarakennettiin Träskändaan meijeri ja meijerikoulu joka tosin pian muutettiin Aurora Karamzinin ylläpitämäksi kansakouluksi. Karamzinin aikaista aineistoa edustavat arkistossa pääasiassa osatorpparisopimuksista, vuokrasopimuksista sekä kiinnitysasia- ja velkakirjoista lisäksi osa tilinpitoasiakirjoista on Karamzinin aikaisia. Syyskuussa 1888 kartanon päärakennus paloi perustuksiaan myöten ja lähes koko irtaimisto tuhoutui. Tilanhoitajan asunto kunnostettiin tilapäiseksi kesäasunnoksi (ns. Karamzinska villan). Kaksi vuotta myöhemmin, elokuussa 1890 alueella riehui rajumyrsky joka kaatoi lähes kokonaan puron eteläpuolella olleen puuston osan. Näiden epäonnisten tapahtumien jälkeen Aurora Karamzin ei enää viihtynyt Träskändassa vaan myi sen vuonna 1895 sisarensa tyttären tyttärelle, tohtorinna Marie Törngrenille. Marie Törngrenin aikana kaikki viljelyskelpoinen maa otettiin käyttöön, tilalle hankittiin uutta karjaa Tanskasta sekä lisäksi ostettiin Bembölestä lisämaita: Smedsin, Koskin, Bellin ja Backasin tilat sekä perustettiin saha ja höyläämö. Tuotantoa keskitettiin myytäväksi tarkoitettuihin tuotteisiin. Uusi kesäkäyttöön tarkoitettu päärakennus rakennettiin 1899-1900. Marie Törngrenin kuoltua elokuussa 1900 Träskända siirtyi hänen miehensä Adolf Törngrenin omistukseen. Adolf Törngrenin aikana suurtilan maataloutta jatkettiin monipuolisesti. Suuri osa arkiston aineistosta onkin kirjanpitoa, liittyen viljavarastoihin, puutarhatuotteisiin ja karjan pitoon. Arkistosta löytyy asiakirjoja myös metsänhoitoon ja metsätalouteen liittyen. Arkistoon kuuluu myös joitakin Träskändaan liittymättömiä Törngrenin asiakirjoja, kuten Muuruvedellä sijaitsevan rautaruukin Juantehdas Oy:n vuosikertomuksia. Vuonna 1923 Adolf Törngren joutui myymään kartanon Espoon kunnalle talousvaikeuksien vuoksi, suuri osa maista myytiin yksityisille. Velka- ja kiinnitysasiakirjoja löytyy arkistosta vielä vuosilta 1925-1927. Vuonna 1924 Espoon kunta perusti päärakennukseen Aurorakodin. Keskeiset säädökset Asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta, annettu 12.3.1909. Metsälaki Suomen (suuriruhtinaanmaalle) annettu 3.9.1886. Asetus kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen, annettu 9.11.1868. Träskändan kartanon omistajat 1801- Carl Nathanael af Clercker 1801-1810 Per Rudman Bergenstråle 1810-1820 Carl Johan Walleen 1820-1840 Eva Aurora Charlotta Demidov (vsta 1846 Karamzin) 1840-1895 Marie Törngren 1895-1900 Adolf Törngren 1900-1923 Espoon kaupunki (osa alueesta, n. 25 ha ja rakennuksia) 1923-