Vuosisadan alussa kunnan haluttomuus suomenkielisten koulujen perustamiseen oli ilmeinen. Ja kun ensimmäisen kunnan ylläpitämän suomenkielisen koulun sijaintipaikastakin käyty kiista jatkui jatkumistaan, ryhtyivät yksityiset toimiin suomenkielisen opetuksen saamiseksi lapsilleen. Lahnuksen koulu syntyi Espoon pohjoiskulman suomenkielisen väestön yhteistoiminnan tuloksena. Koulun perustamisesta päätettiin 31.3.1906 opettaja Vilho Reiman johtamassa kokouksessa, josta oli paikkakuntalaisille etukäteen ilmoitettu. Koulu päätettiin aloittaa syksyllä 1906, ja kouluhuoneisto vuokrattiin Ala-Luukin talosta. Opettajien palkkausjärjestelyistä sovittiin samassa kokouksessa samoin kuin valittiin ensimmäinen johtokunta koululle. Johtokuntaan valittiin tuolloin puheenjohtajaksi torppari Kustaa Vuorijoki, ja muiksi jäseniksi torppari Kustaa Etholin, emäntä Mathilda Alfors, torppari Augusti TilIjander, itsellinen K.Hartman ja torpanemäntä Miina Hakala. Pohjois-Espoossa ei voitu tukeutua yhteenkään varakkaaseen tilanomistajaan, koska sellaisia ei alueella ollut. Koulu hankkikin varansa useilta yksityisiltä kannattajilta, sekä mm. iltamia järjestämällä. Myös Etelä-Suomalainen Osakunta, Suomalaisuuden liitto ja eräät muut järjestöt tukivat koulua. Koulun oppilasmäärä jäi odotettua pienemmäksi, ja koulun johtokunta joutui toimimaan tarmokkaasti oppilasmäärän lisäämiseksi, saadakseen koululle kunnan tuen. Tukea ei kuitenkaan koululle saatu ennen maan itsenäistymistä. Lahnuksen kansakoululla taistelu suomenkielisen opetuksen olemassaolon oikeudesta kärjistyi poikkeuksellisen rajuksi ja koulu sai "piikkilankakoulu" lisänimen. Tapaus oli seuraavanlainen. Koulun johtokunta oli vuokrannut Ala-Luukin tilan päärakennuksen Mathilda Alforsilta, joka ei omistanut tilaa, hänellä oli ainoastaan elinikäinen käyttöoikeus rakennukseen. Mathilda Alforsin vanhemmat olivat myydessään tilan vuonna 1898 huolehtineet siitä, että heillä samoin, kuin heidän tyttärellään heidän jälkeensä, oli eläkeoikeus myymässään talossa. Tämän perusteella Mathildalle kuului mm. asuttavaksi Ala-Luukin päärakennus. Mutta Mathilda Alfors oli muuttanut miehensä kanssa Helsinkiin, ja käyttöoikeutensa perusteella vuokrasi rakennuksen kesällä 1906 Lahnuksen kansakoululle kahden vuoden sopimuksella. Ala-Luukin tila vaihtoi kuitenkin omistaja vuonna 1907. Uusi omistaja oli jyrkästi ruotsalaismielinen Carl Gustaf Avellan, hän ei voinut hyväksyä ajatusta maillaan toimivasta suomenkielisestä koulusta. Syksyllä 1900 Avellan yritti turhaan saada koulua muuttamaan pois. Kun häätämisyritykset eivät tuottaneet tulosta ryhtyi Avellan vuoden 1908 alussa tositoimiin ja rakensi koulun ympärille pari metriä korkean piikkilanka-aidan, joka esti vapaan liikkumisen koulun alueella ja sulki kouluun johtavan tien. Hän kielsi myös opettajaa aloittamasta koulunkäyntiä, ja vei asian käräjille. Opettaja puolestaan ilmoitti asiasta kouluylihallitukselle, joka vallitti asiasta Uudenmaan läänin kuvernöörille, pyytäen tätä ryhtymään toimiin koulun toiminnan turvaamiseksi. Oikeus päätti asiassa suomenkielisen koulun hyväksi, ettei Avellanilla ollut oikeutta purkaa tehtyä sopimusta. Mathilda Alfors uudisti koulun kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen kesällä 1908. Avellan vei asian uudelleen oikeuteen, ja tällä kertaa voitti. Koulu joutui heti muuttamaan pois. Koulu sai uudet, mutta melko puutteelliset tilat Snettanssin talosta. Huoneet olivat vetoisia ja kosteita, eikä lastenkoululle ollut tilaa. 28.2.1913 johtokunta päätti ostaa Avellanilta ns. Sundelskan huvilan tontteineen kouluksi. Aluksi vanha huvila muutettiin koulukäyttöön sopivaksi, uusi koulurakennus tontille valmistui 1928. Sodan jälkeen, ja etenkin uuden Vihdintien valmistuttua, asutus Pohjois-Espoossa alkoi kasvaa. Luukin kansakoulun oppilasmäärä kasvoi parissa vuodessa moninkertaiseksi. Tilanahtaus hankaloitti koulutyötä ja 8 3 % koululaisista oli ylipitkät koulumatkat. Uuden koulutalon rakentaminen tuli siis ajankohtaiseksi. Koulun johtokunnan ja kunnan viranomaisten ripeän toiminnan ansiosta uuden koulutalon rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1958, ja kouluun päästiin muuttamaan jo joulukuussa 1958. Koulu oli toiminut koko syyslukukauden puutteellisissa tiloissa, jakaantuneena kahteen rakennukseen. Uudenaikainen koulurakennus oli suunniteltu 228 oppilaalle ja sen yhteyteen rakennettiin opettaja-asuntola, jossa oli kuusi huoneistoa. 1960-luvun puolivälissä Lahnuksen kansakouluun sijoitettiin sekä yksi Viherlaakson kansalaiskoululuokka että Vallivaaran apukoulun yksi luokka. Ylimääräiset luokat hankaloittivat muutenkin ahtaaksi käyneen koulun työtä. Pohjois-Espoon kansalaiskoulupiirejä koskevassa keskustelussa ehdotettiinkin, että uuden kansalaiskoulupiirin koulu aloittaisi toimintansa Lahnuksen laajennetussa koulurakennuksessa, ja kansakoulu muuttaisi tulevaan Metsämaan kouluun, sinne missä asujaimiston painopiste sijaitsi. Ajatus ei kuitenkaan toteutunut. Lahnuksen kansakoulun johtokunta tunsi toimivansa erikoislaatuisissa oloissa irrallaan voimakkaammin kehittyvästä Etelä-Espoosta. Kunnanvaltuutettujen ja virkamiesten mielenkiinnon ei uskottu ulottuvan rajaseudun kouluun tai sen toiminta edellytyksien parantamiseen. Koulupiirijärjestelmän uudelleen järjestelyt huolettivatkin johtoryhmää, he kokivat aiheelliseksi pelon, että suunnitteilla olevaan kansakoulujen yhteiseen johtokuntaan tuskin tulisi edustajaa "joka pitäisi tämän monessa mielessä erikoisissa oloissa työskentelevän koulun puolta." Lahnuksen kansakoulun johtokunta lakkautettiin vuonna 1964, kun kansakoulun ohjesäännön muutoksen myötä kaikille Espoon kansakouluille nimitettiin yksi yhteinen johtokunta. Säädöksiä ja asetuksia Kansakouluasetus 1866 Piirijakoasetus 24.5.1898 Oppivelvollisuuslaki 23.11.1920 Laki kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista 18.5.1923 Espoon kunnan kansakoulujen ohjesääntö, kv 11.9.1920 Kansakoululaki 247/1.7.1957 Laki kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 248/1.7.1957 Kansakouluasetus 321/23.7.1958 Espoon kauppalan kansakoulun ohjesääntö, kv 28.5.1963 Koulun johtokunnan puheenjohtajia Kustaa Vuorijoki 1906-1907 A. Vinberg 1907- V. Viljanen 1912-1916 Väinö Kanerva 1916- Ernst von Freyman 1926-1939, 1943 -1944 Anders Malmström 1945-1946 Sigurd Sauren 1946-1947,1950-1951 Eemeli Juutinaro 1947-1948 Johannes Lötjönen 1951-1953 Raimo Ekberg 1952-1953 Vihtori Lumme 1954-1955 Veikko Siipola 1956-1957 Olavi Mattila 1958-1963 Koulun johtajaopettajat Edvard Inkilä 1906- IdaTiensuu -1954 Pekka Koutu Ilkka Harrikoski - 1973 Terho Jousi 1973- Tehtävät Huolehtia kansakoululain määräämistä tehtävistä lain edellyttämällä tavalla. 1 § "Kansakoulussa annetaan kansalaiselle tarpeellinen peruskoulutus. Kansakoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietojaja taitoja. Lisäksi kansakoulun tehtävänä on tukea ja auttaa koulunkäyntinsä päättäneen nuorison opiskelua ja sivistysharrastuksia. Tehtäväänsä täyttäessään kansakoulun on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa." Kuvailija Saila Rautiainen