Vuodesta 1934 kunnan kiinteistöjä hoiti kunnallislautakunnan keskuudestaan valitsema kiinteistövaliokunta Rakennuslain mukaan Espooseen perustettiin vuonna 1949 rakennuslautakunta jonka toimialaan kuului mm. kaupungin kiinteistöjen hoito, esim. maanlohkomisasioita hoiti vuonna 1950 perustettu rakennussunnittelulautakunta. Vuonna 1958 annettu rakennuslaki antoi maalaiskunnille lähes yhtä suuret mahdollisuudet kuin kauppaloille ja kaupungeille alueidensa maankäytön sunnitteluun ja kaavoittamiseen. Rakennuslain johdosta tehtiin Espoossa vuonna 1959 lautakuntien järjestelyjä jotka kuitenkaan eivät osittautuneet riittäviksi. Vuonna 1960 tekivät asemakaavalautakunta, yleisten töiden lautakunta ja tielautakunta yksimielisen esityksen kunnan teknillisten tehtävien uudelleen organisoimiseksi. Kunnanhallitus asetti v.1962 teknillisen organisaatiovaliokunnan, puheenjohtajanaan Veikko Rantala, tutkimaan teknillisen alan uudelleenjärjestelyä. Työ perustui jo aikaisemmin asetetun toimikunnan vuonna 1961 valmistuneeseen mietintöön sekä asiantuntioiden lausuntoihin. Lisäksi suoritettiin vertailuja muiden kuntien vastaaviin organisaatioihin. Valiokunta yhtyi jo aikaisemmassa mietinnössä esitettyyn ja asiantuntioiden puoltamaan ajatukseen kiinteistölautakunnasta jolle kuuluisi kiinteistöisännöitsijän tehtävät ja jonka tehtävät painoittuisivat taloushallinnon puolelle. Kaavailtuja kiinteistöjen taloushallinnosta vastaavia yksikköjä ei näin ajateltu osana teknillisen lautakunnan organisaatiota. Kiinteistölautakuntaa edelsi kunnanhallituksen 12.4.1962 alunp. Jorvin- ja Oittaan kartanoiden hankkimiseen perustettu kiinteistötoimikunta. Toimikunnan tehtäväksi tuli myöhemmin myös yleisesti hoitaa kiinteistöjen ostoon liittyviä tehtäviä. Vuonna 1964 kiinteistöjen hankintaan liittyvät tehtävät siirtyivät teknillisen lautakunnan jaoston suoritettaviksi. Kauppalanhallituksen vuonna 1966 tekemä esitys valtuustolle kiinteistölautakunnan perustamisesta pohjautui pitkälle e.m valiokunnan muistiossa esitettyihin ajatuksiin. Kauppalanvaltuusto hyväksyi kiinteistölautakunnan johtosäännön kokouksessaan 25.1.1967. Valtuusto valitsi samassa kokouksessa 11 jäsentä toimikaudeksi, lautakunnan ensinmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Armas Kaivanto. Kiinteistötoimiston alkuna oli kunnanhallituksen 5.3. 1960 perustama kiinteistöisännöitsiän virka. Kauppalanhallituksen 1960-luvulla voimassa olleiden johtosääntöjen mukaan kiinteistötoimi kuului kauppalanjohtajan toimialaan. Kiinteistötoimisto asetettiin v.1967 kiinteistölautakunnan alaisuuteen ja sen tuli hoitaa asioita sille erikseen hyväksytyn johtosäännön mukaisella tavalla. Kiinteistötoimisto sai oman johtosäännön kuitenkin vasta vuonna 1974 toimiston muututtua kiinteistövirastoksi. Kiinteistölautakunnan valmistelevana elimenä toimi jaosto. Kiinteistölautakunnan johtosäännössä asetettiin lautakunnalle moninaisia tehtäviä joiden myötä lisääntyi henkilökunnan tarve. Työvoiman tarpeen lievittämiseen sallittiin tilapäisesti teknillisen viraston ja urheilulautakunnan alaisen henkilöstön käyttö kiinteistölautakunnan johtosäännön mukaisiin tehtäviin. Kiinteistöhallintoa ei kehitetty heti lautakunnan perustamisen jälkeen. Kiinteistötoimisto hoiti lähinnä lautakunnan ja jaoston kanslia- ja kirjaamistehtäviä. Muita tehtäviä hoiti pääasiassa teknillinen virasto. Organisaation puuteellisuuksiista seurasi se että kaikkia lautakunnalle asetettuja tehtäviä ei voitu suorittaa. Lautakunnan ensinmäisenä toimintavuotena suuri osa lautakunnan työstä liittyi maa- ja vesialueiden sekä tonttien hankintaan ja luovutukseen. Kiinteistölautakunta piti erittäin tärkeänä että kauppalan omistamat alueet saataisiin mahdollisimman pian asemakaavoitetuiksi. Pääkaupunkiseudulle suuntautui 60-luvulla voimakas muuttoliike ja esim.asuntojen tarve oli huomattava. Vuonna 1970 tehdyn johtosäännönmuutoksen jälkeen kiinteistötoimi kuului myös hallinnollisen johtajan toimialaan. Kiinteistölautakunnalle kuuluvien asioiden lisääntyessä organisaation kehittämistä ei kuitenkaan voitu enää lykätä. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.3.1974. kiinteistötoimiston tehtäviä täydennettiin ja siitä tehtiin kiinteistövirasto. Viraston muodostamisella aikaansaatin hajautettujen toimintojen keskitys yhden lautakunnan alaisuuteen. Aikaisemmin kiinteistöihin liittyviä asioita oli hoidettu osittain silloisessa kiinteistötoimistossa osittain kaupunginkansliassa, teknisen viraston mittausosastolla ja maatalouslautakunnan toimistossa. Kiinteistölautakuntaan muodostettiin kaksi toimialallaan lautakunnan päätösvaltaa käyttävää jaostoa, yleisjaosto ja asuntojaosto. Virastoa johti kaupungingeodeetti. Ensinmäinen viranhaltija oli Tauno Kallio. Kaupunginvaltuusto teki lautakunnan ja viraston johtosääntöihin myöhemmin joitakin tarkistuksia joilla lautakunnan itsenäistä päätösvaltaa laajennettiin. Kaupunginvaltuusto muutti 1.1.1989 alkaen kaupungingeodeetti virkanimikkeen kiinteistöviraston päälliköksi. Kaupungingeodeetti virkanimike siirtyi merkitsemään kaupungin mittausyksikön päällikköä. Muutoksella siirryttiin valtakunnalliseen käytäntöön. Mainittuun johtosääntöön tehtiin vielä muutos jolla asuntotuotantotoimisto irroitettiin asuntoasiainosastosta omaksi itsenäiseksi toimistoksi. Tämä muutos tuli voimaan 1.1.1990. Lautakunnan jaostot lakkautettiin johtosäännön muutoksella vuonna 1991. Kiinteistökaupat siirtyivät kiinteistöviraston valmisteltaviksi joka esitteli ne suoraan lautakunnalle. Vuonna 1992 tehtiin kaupungin toimintojen uudelleenorganisointia koskevia ratkaisuja. Ratkaisujen pohjalta tehtävät päätökset siirtyivät kiinteistölautakunnan osalta kaupunginvaltuuston kokoukseen 27.1.1993 jolloin ympäristön ja teknisten palvelujen johtosääntö hyväksyttiin. Kiinteistölautakunnan alaisuuteen muodostettiin kiinteistöpalvelukeskus jonka organisointi ja pääätösvallan delegointi jäi lautakunnan tehtäväksi. Kiinteistöpalvelukeskuksen ensinmmäinen johtaja oli entisen kiinteistöviraston päällikkö Tauno Kallio. Kiinteistöpalvelukeskuksen toimialaohjeen mukaisesti (kiint.ltk. 4.2.1993) muodostettiin palveluyksiköiksi tilapalveluyksikkö, tonttiiyksikkö, kaupunginmittausyksikkö, asuntopalveluyksikkö,asuntotuotantoyksikkö sekä vuokrataloyksikkö. Kaupungin lautakuntien johtosääntöjen ja organisaationmuutos v.1997 ei muuttanut kiinteistölautakunnan ja palvelukeskuksen asemaa organisaatiossa. Myös palvelukeskuksen yksikköjako säilyi ennallaan. Merkittävämmät muutokset liittyivät sääntöihin koskien henkilövalintakysymyksiä. Myös lautakunnan ja palvelukeskuksen ratkaisuvaltaan tehtiin muutoksia. Kiinteistölautakunta sai esim. päättetäväkseen yleiskaava- ja ja asemakaava-alueilla sijaitsevien tonttien ja muiden alueiden luovutusta koskevia asioita, lukuun ottamatta työpaikkatontteja. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kaupungin palveluja kehitettiin liikelaitosmaisempaan suuntaan. Vuonna 2008 perustettiin tilakeskus liikelaitos joka toimi teknisellä- ja ympäristötoimialalla. Tilakeskus oli tilaajaliikelaitos. Kiinteistöpalveluita tuottava liikelaitos sijoitettiin organisaatiossa vuonna 2010 toimintansa aloittaneen palveluliikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Samalla kaupunginahallituksen elinkeino ja kilpailukykyjaoston tehtävänkuvaa laajennettiin. Kiinteistölautakunnalle olisi jäänyt vain operatiiviset viranomaisteehtävät kuten kiinteistömittaukset, lautakunta päätettiin valtuuston kokouksessa lakkauttaa. Keskeiset säädökset Rakennuslaki 1958/247 Asuntotuotantolaki 1966/247 Kiinteistölautakunnan johtosääntö( KV 25.1.1967.) Kiinteistölautakunnan johtosääntö (KV. 6.3.1974.) Asumistukilaki 1975/408 Asumistukiasetus 1975/488 Laki asunto-olojen kehittämisestä 1985/919 Laki valtion asuntorahastosta 1989/1144 Ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan johtosääntö (KV.27.1.1993) Kiinteistöpalvelukeskuksen toimintaohje 4.2.1993. Kiinteistölautakunnan lakkauttaminen Kv.8.12.2008 §5 Organisaatio,luottamushenkilöt ja viranhaltiat Kiinteistölautakunnan puheenjohtajat 1967- Kaivanto Armas 1967-1980 Lahdentausta Pekka 1981-1984 Ahlroth Bengt 1985-1992 Alho Olli 1993- Tehtävät Lautakunta on saanut tehtäväksi vuodesta 1967m.m. Kv päätti 25.1.1967 perustaa kiinteistölautakunnan minkä tehtävänä kiinteistöjaostonsa avustuksella on m.m tehdä aloitteita kiinteistöjen hankkimisesta kauppalan tarpeisiin sekä valmistella ja antaa lausuntoja kiinteistöjen maa ja vesialuieiden sekä tonttien ostoa, vuokrausta, myyntiä ja vaihtoa koskevista asioista sekä huolehtia näitä koskevien päätösten täytäntöönpanosta(Kh.7.2.1967) V.1974 Teknisen sektorin organisaationmuutoksen, joka tapahtui 1.7. oleellisimpana piirteenä kiinteistötoimen osalta oli kiinteistöjen hankintaan ja luovutukseen, niiden hallintoon ja hoitoon sekä isännöitsiätoimeen, kiinteistöjen muodostamiseen, rekisteröimiseen, luettelointiin ja arviointeihin sekä mittaustoimeen kuuluvien tehtävien ja kaupunginkiinteistöissä ja kiinteistöyhtiöissä olevien asuntojen ja muiden huoneistojen vuokraukseen ja eräiden asuntotuotantolakiin perustuvien tehtävien keskittäminen saman elimen eli kiinteistölautakunnan alaisuuteen. Näiden tehtävien valmistelu ja hoito tapahtui aikaisemmin osittain silloisessa kiinteistötoimistossa osittain kaupunginkansliassa, teknisen viraston mittausosastolla ja maatalouslautakunnan toimistossa... Yleinen osasto on huolehtinut viraston kanslia- ja taloustoimesta, isännöitsiätoimesta ja metsänhoitotoimesta..... Asuntoasiain osaston tehtäväksi siirtyi kaupunginkansliasta vuokralaisten hyväksymiseen valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin, vuokralaisten valitsemiseen kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin, asuntolainoitettujen osakehuoneistojen ja omakotitalojen lunastamiseen sekä niiden edelleen myymiseen sekä asuntolainoitettujen vuokrankorotusanomusten käsittelyyn liittyvät valmistelu ja toimeenpanotehtävät. Maatalouslautakunnan toimistosta siirtyi asuntotuotantolain mukaiseen henkilökohtaiseen lainoitukseen liittyvät valmistelu ja taäytäntöönpanotehtävät sekä kaupungin omakotilainarahaston sääntöjen mukaiset tehtävät.. Mittausosaston tehtävänä oli huolehtia kaupungin mittaus- ja kartastotöihin, maanmittaustoimeen, kiinteistön muodostamiseen, osoitenumerointiin kaavoitustilannerekisterin pitämiseen sekä viraston karttakuvaus-ja kopiointilaitokselle kuuluvista tehtävistä... Tonttiosasto huolehti maa- ja vesialueiden sekä tonttien kaupungille hankintaan ja näiden luovutukseen, pakkolunastustoimeen, kiinteistöluettelon ja -kartaston, omistajaluetteloiden, tilaluetteloiden ja rekisterikartastojen sekä maanhintatilastojen pitämiseen kuuluvista tehtävistä...(Kertomus Espoon kaupungin toiminnasta 1974) V.1993 Tilapalveluyksikkö Yksikkö huolehtii toimialan johtosäännön ja kiinteistöpalvelukeskuksen toimintaohjeen perusteella omistajahallinon edustajana erilaisista toimitilojen ja asumisen hallintoon ja kiinteistönpitoon kuuluvista tehtävistä, kaupungin metsien hoidosta sekä vapaakuntakokeilun myötä yksikön toimialaan liitetystä maatalouslautakunnan tehtävistä. Asuntopalveluyksikön tehtävät ovat olleet sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisia. Lakisääteiset tehtävät: 1. Vuokralaisen hyväksyminen 2. Aravavuokrien valvonta 3. Valtion varoista välitettyjen asuntolainojen myöntäminen ja hoito 4. Arava-asuntojen jälleenmyynti ja asuntolainojen siirto 5. Asumisoikeusasuntojen saajien hyväksyminen 6. Korjausavustusten myöntäminen 7. Asumistuen myöntäminen ja liikaa maksetun tuen takaisin periminen Vapaaehtoiset tehtävät: 1. Vuokralaisten valitseminen kaikkiin kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin 2. Kaupunginlainojen myöntäminen kunnan osalainoittamaa 3. Omakotilainarahastojen myöntäminen sekä hoito 4. Asunto-osakkeiden osto 5. Omistajavalvonta kaupungin vuokrataloyhtiöissä 4.2.1993 saakka sekä vapaarahoitteisten vuokrataloyhtiöiden yhtökokousedustus Kaupunginmittausyksikön tehtävänä on maanmittausalan palvelutehtävien suorittaminen kaupungin alueella. Tonttiyksikkö: yksikössä on valmisteltu kiinteistölautakunnassa esillä olleet maa- ja vesialueiden ostoja, myyntejä, vaihtoja ja vuokrauksia koskevat asiat, asemakaava- alueilla tapahtuvat korvaustehtävät ja erilaisia maa-alueiden käyttölupiin liittyviä tehtäviä.... Tonttipäällikkö hyväksyi rasitesopimukset Asuntotuotantoyksikkö on tuottanut vuoden 1993 loppuun mennessä kaikkiaan 8708 asuntoa, joista vuokra-asuntoja 7283 ja omistusasuntoja 1425 Vuokrataloyksikkö muodostettiin 4.2.1993 aiemmasta asuntoasiain osaston valvontatoimistosta. Sen tehtävät ja henkilöstö siirtyivät suoraan uuteen yksikköön. Yksikön tehtävänä on omistajan näkökulmasta seurata ja ohjata kaupungin valmiiden vuokrataloyhtiöiden hallintoa taloutta, korjauksia ja kiinteistönhoitoa...(Toimintakertomus 1993) V.1997 Lautakunnan tehtävänä on 1) huolehtia kaupungin kiinteistöjen hallinnosta, kiinteistön pidosta ja -hoidosta sekä kaupungille kuuluvista maataloustoimen tehtävistä 2)huolehtia osakeenomistajan edustajana asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallintoon kuuluvien asioiden hoidosta 3)huolehtia kiinteistöjen hankinnasta ja luovutuksesta 4)huolehtia kaupungin mittaus- ja kartastotoimesta 5)huolehtia kaupungille kuuluvista asuntotoimen tehtävistä 6)huolehtia tehtäväalueensa osalta mittaus- ja lunastustoimituksista sekä tietoimituksista kaupungille aiheutuvista tehtävista (Ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö Kv.20.1.1997) Kuvailija Peter Parantala, tutkimussihteeri, Espoon kaupunginarkisto.