Espoon kotiseutulautakunta perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä 17.1.1958 § 8. Lautakunta aloitti toimintansa 12.2.1958 Lautakunnan ensimmäisen toimintavuoden tärkeimpiä tehtäviä oli aikaansaada kotiseutumuseo ja kotiseutuarkisto. Kotiseutuarkistotyö edistyikin siinä määrin, että lautakunta jo kesäkuun 11-13 päivinä järjestettyjen kunnan 500-vuotisjuhlatilaisuuksien yhteydessä kokosi näyttelyn Espoota koskevasta kirjallisuudesta sekä Espoossa asuvien ja asuneiden henkilöiden kirjoittamista kirjoista. Kotiseutumuseoksi kunnostettiin Glimsin tuparakennus, joka on siirtynyt kunnan omistukseen v.1959 alkuvuolella. Kunnostustyötä valvoi fil.tri Ragna Ahlbäck, joka oli myös tehnyt suunnitelman. Itse kunnostustyön teki kunnan rakennustoimisto. Tupa ja tupakamari oli saatettu entiseen kuntoonsa ennen pitäjän 500-vuotisjuhlia, muta vasta marraskuun 30 päivänä 1958 järjestettiin kotiseutumuseon avajaisjuhla. Yleisölle museo pidetiin avoinna sunnuntaisin, keskiviikkoisin ja sopimuksen mukaan. 1960-luvulla kotiseutulautakunnan työ painottui aineistojen kartunnan ja kotiseutumuseon ja -museoalueen kunnostamiseen. 1970-luvulla kotiseutulautakunta laati kymmenvuotissuunnitelmia, joissa hahmotettiin kotiseututyön suuntaa. Lautakunnan tehtäväalue vakiintui ja vuosittain laadittiin näyttelyitä, osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, tehtiin/teetettiin tutkimuksia ja kartutettiin kokoelmia. 1980-1990-luvuilla kaupunginmuseon painopistealue oli opetus- ja luentotoiminnassa, markkinointi ja tiedotustoiminnassa. Erilaiset suunnittelutapahtumat yhdistettiin teemasuuntaiseksi. Aloitettiin suuren suosion saaneet sukututkimuskurssit ja tarinatuokiot, joita havainnollistettin pienin esine-esittelyin. Organisoitiin ruotsinkielinen kotiseutututkimuspiiri. Kaupunginhallituksen 1.2.1972 päätöksellä kotiseutumuseon nimi muutettiin Espoon museo-Esbo museum ja kaupunginvaltuusto hyväksyi v 1981 kaupunginmuseolle johtosäännön, jonka jälkeen nimi on ollut kaupunginmuseo. Museon toimisto sijaitsi Glimsissä aina tammikuun alkuun vuoteen 1986 asti, jolloin se muutettiin Kauniaisiin.Vuoden 2001 syksyllä toimisto muutettiin Tapiolaan WeeGee taloon, jossa avattiin ensimmäinen näyttely yleisölle 17.5.2002. Museon varastoja sijaitsee mm. Glimsissä, Kauniaisissa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Keskeiset säädökset 17.1.1958 Kunnanvaltuuston päätös kotiseutulautakunnasta Kotiseutulautakunnan johtosääntö kv 1.4.1958,20.1.1971 15.6.1977, muutos kv 25.11.1970, muutos 26.1.1977. Museo- ja kotiseutulautakunnan johtosääntö kv 28.1.1981, 10.6.1981. Kaupunginmuseon johtosääntö kv 10.6.1981. Museo- ja kotiseututoimen johtosääntö kv 11.1.1989. Opetus- ja kulttuuritoimen johtosääntö kv 15.6.1994. Opetus- ja kulttuuritoimen lautakuntien johtosääntö kv 25.11.1992, muutettu kv 27.1.1993, 18.9.1995, 30.8.1995 ja 18.9.1995. Opetus- ja kulttuuritoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö kv 20.1.1997, muutettu 2.11.1998, 18.1.1999, 13.12.1999, 12.6.2000 Opetus- ja kulttuuritoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö kv 13.11.2000. Espoon kaupungin Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö.Kv.17.12.2004. Kaupunkikulttuurin tulosyksikön toimintaohje. Kultturilautakunta 30.3.2005. Museolaki Laki museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista 1989 Organisaatio, luottamushenkilöt ja viranhaltijat Organisaatio 1958-1971 Kotiseutulautakuntaan kuului viisi jäsentä ja viisi varajäsentä, jotka kunnanvaltuusto valitsi kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuksena ensimmäinen lautakunta jonka toimikausi oli vain vuoden pituinen. Kotiseutuarkiston ja kotiseutumuseon sekä lautakunnan muiden tehtävien hoitoa varten oli lautakunnassa kotiseutusihteeri. 1970 lautakunta sai kanslistin ja sivutoimisen talonmiehen toimet. 1971-1977 Lautakuntaan kuului seitsemän kauppalan/kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kaupunginvaltuuston 26.1.1977 tekemässä päätöksessä jäsenet valittiin valtuuston toimikaudeksi. Kotiseututoimistossa työskenteli 1970-luvun alussa vakituisena kotiseutusihteeri ja kanslisti. Kotiseutusihteerin tehtävät määriteltiin kotiseutulautakunnan johtosäännössä. 1974 valittin vakinaisiin työsuhteisiin museoamanuenssi ja -assistentti. 1977-1992 Kotiseutulautakuntaan kuului seitsemän jäsentä ja yhtämonta varajäsentä aina vuoteen 1981 asti, jonka jälkeen jäsenmäärä kohosi yhdeksään. Kotiseutulautakunnan nimi muuttui vuonna 1981 museo- ja kotiseutulautakunnaksi, joka oli toiminnassa vuoteen1992 asti. Vapaakunta- ja hallinnonuudistuskokeilun myötä vuonna 1989 kaupunginmuseon organisaatio muodostui viidestä itsenäisestä toiminnallisesta yksiköstä: *näyttely- ja opetusyksikkö *kotiseututoimintayksikkö *tutkimus- ja dokumentointiyksikkö *kokoelmayksikkö *hallinto- ja talousyksikkö 1993- Museo- ja kotiseutulautakunnnan lakkauttamisen jälkeen kaupunginmuseo tuli kulttuurilautakunnan alisuuteen omaksi tulosyksikökseen, jossa oli viisi vastuualuetta: *museotoimiston ja yhteisten toimintojen vastuualue *näyttelyiden ja opetuksen vastuualue *tutkimuksen, rakennussuojelun ja julkaisutoiminnan vastuualue *kokoelmatoiminnan vastuualue *kotiseututoiminnan vastuualue Vuoden 1997 tulleen organisaatiomuutoksen jälkeen kaupunginmuseo kuuluu edelleen kulttuurilautakunnan alaisuuteen, mutta ei itsenäisenä tulosyksikkönä, vaan on kulttuuripalvelukeskuksen tulosyksikössä, jonka muodostavat: *kaupunginmuseo *kulttuurikeskus *kaupunginorkesteri *kulttuuritoimen keskus Tulosyksikköä varten on muodostettu hallintoon yhteispalveluyksikkö. Kaupunginmuseossa säilyy aiemmin olleet viisi vastuualuetta. Vuodesta 2000 lähtien(kv 11.12.2000)johtosääntömuutoksella tuli kulttuuriasiainkeskus, johon kuuluvat seuraavat toiminnalliset yksiköt: *kaupunginkirjasto *kulttuuritoimen keskus *työväenopisto *kaupunginorkesteri *kaupunginmuseo Vuoden 2005 alusta Opetus-ja kulttuuritoimi muutettiin Sivistystoimeksi. Uudistetussa organisaatiossa Kaupunginmuseo sijoitettiin Kulttuurilautakunnan ohjauksessa toimivaan Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön. Tulosyksikköön kuului v.2005 *Tapiola Sinfonietta *museot *näyttelytoiminta *kultturitalot *tapahtumat Lautakuntien puheenjohtajat Kotiseutulautakunta: Luja Sinikka 1958-1958 Ahlbäck Ragna 1959-1966 Wallin Olof 1966-1971 Ehrnrooth Carl Axel 1971-1980 Museo- ja kotiseutulautakunta: Ehrnrooth Carl Axel 1981-1984 Johansson Ulf 1985-1992 Keskeiset virkamiehet Eriksson Bertil, kotiseutusihteeri 1958-1968 Ahtisaari Eeva, kotiseutusihteeri 1968-1973 Perkko Mariliina, vs.kotiseutusihteeri 1973-1975, kotiseutusihteeri 1975-1977 kotiseutu-ja museotoimen sihteeri 1977-1981 museonjohtaja 1981-2009 Tuomi Timo museotoimenjohtaja 2009-2017 Tehtävät Kunnanvaltuuston 1.4.1958 antamassa johtosäännössä määriteltiin kotiseutulautakunnan yleiseksi tehtäväksi ylläpitää kotiseututoimintaa kunnassa. Lautakunnan tehtävät vuosina 1958-1971: *herättää ja kohottaa kuntalaisten keskuudessa harrastusta kotiseudun historiaan, maisemanhoitoon ja luonnonsuojeluun *vaalia muinaismuistoja, luonnonmuistomerkkejä, kauniita maisemakuvia ja kulttuurihistorialliselta kannalta mielenkiintoisia rakennuksia sekä pyrkiä luomaan suotuisat edellytykset kuntaan suuntautuvalle matkailulle *avustaa maanomistajia luonnonsuojelualueiden perustamista ja muistomerkkien rauhoittamista koskevissa asioissa *koota kotiseutumuseoon sekä kotiseutuarkistoon ja siihen liittyvään kirjastoon esineitä,kirjallisuutta ja asiakirjoja, jotka ovat omiaan valaisemaan kunnan ja pitäjän historiaa, luontoa ja yhteiskuntaelämää *huolehtia muutoksen alaisiksi tai hävitettäviksi tulevien näköalojen ja huomattavien rakennusten järjestelmällisestä valokuvaamisesta *huolehtia tärkeimpien kunnassa sattuneiden tapahtumien talteenottamisesta teknisin välinein ja niiden edelleen säilyttäminen *huolehtia museon ja arksiton kokoelmien luetteloimisesta, järjestämisestä,hoidosta ja näytteillepanosta *määrätä museon ja arkiston aukioloajat sekä vahvistaa niiden järjestyssäännöt *koota kunnan aluetta käsittävä paikannimihakemisto ja ylläpitää sitä *laatia ehdotuksia nimiksi kunnassa oleville teille ja yleisille paikoille *kerätä kilpailujen avulla ja muulla tavalla tietoa kunnan oloista sekä asukkaiden tavoista ja tottumuksista *tukea ja kehittää vapaaehtoista kotiseutu ja muuta siihen läheisesti liittyvää toimintaa ja harrastusta kunnassa *olla kinteässä yhteydessä paikallisiin ja valtakunnallisiin järjestöihin, yhteisöihin ja viranomaisiin tehtäväpiiriinsä kuuluvissa asioissa *suoruttaa kotiseutututkimusta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita kunnanvaltuustolle ja kunnanhallitukselle toimialaansa kuuluvissa asioissa *ottaa ja erottaa museon ja arksiton henkilökunta kotiseutusihteeriä lukuun ottamatta ja valvoa henkilökunnan toimintaa *laatia talousarvioehdotus ja valvoa taloudenhoitoa *laatia toimintakertomus vuosittain *antaa asianomaisille viranomaisille lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvissa asioissa Lautakunnan tehtävät vuosina 1971-1977 (lisäyksiä edellisiin tehtäviin) *pitää yhteyttä toimivaltansa puitteissa sivistystoimen lautakuntiin,asemakaava- ja matkailulautakuntiin sekä kaupungin alueella kotiseututyötä harrastaviin yhteisöihin *huolehtia siitä, että kuntalaisille järjesteteään tarvittaessa kotiseutuaiheista harrastus-ja kilpailutoimintaa, kotiseutujuhlia ja erityisnäyttelyitä *hankkia selvityksiä ja tutkimuksia Espoon historiaan ja kotiseudun kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä Lautakunnan tehtävät vuosina 1977-(lisäyksiä edellisiin tehtäviin) *valvoa kaupungin muiden virastojen ja laitosten hallussa olevien museaalisten lautakunnan toimialaan liittyvien avustusten jakamista Kuvailija Tuija Lindstedt, kaupunginmuseo, Ulla Tanskanen, kaupunginarksito, Rauni Bildjuschkin, kaupunginarksito Julkaisut, Kaupunginmuseon 25-vuotisjuhlajulkaisu, vuosikertomukset tutkimukset