Hannuksen kansakoulu perustettiin vuonna 1969 lisätilaksi Vapaaniemen kansakoululle. Vapaaniemen kansakoulun lisätilan tarve oli ollut suuri jo useita vuosia. Jo vuonna 1965-1966 kaksi Vapaaniemen luokkaa toimi Ivisnäsin kartanon alakerrassa olevissa kunnan vuokraamissa tiloissa. Seudulla asuvien lasten vanhempien toivomuksesta huolimatta ko. tiloja ei saatu pidettyä Hannuksen koulun valmistumiseen asti, vaan lukuvuosi 1966-1967 toimittiin Sammalvuon kansakoulun tiloissa. Uuden koulurakennuksen saaminen alkoi tuntua välttämättömältä kun Iivisniemeen oli vuoden 1967 lopulla valmistumassa uutta asuntotuotantoa, jonka laskettiin nostavan Vapaaniemen koulun oppilasmäärää vielä n. 30 oppilaalla. Kunnanvaltuusto vahvistikin kokouksessaan 28.8.1968 uuden koulupiirijaon jossa Hannuksesta muodostui erillinen 2.6 neliökilometrin laajuinen koulupiiri. 23. 9.1969 kouluhallitus vahvisti kv:n päätöksen jonka mukaan varsinainen kansakoulu Hannus sijoitettaisiin Iivisniemessä sijaitsevan Vapaaniemen yhteiskoulun naapuruuteen, sen eteläpuolelle. Kunnan tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen uudesta Hannuksen koulusta tehtiin siirrettävää viipalekoulu ideaa noudattava parakkikoulu. Vapaaniemen koulun rehtori lähetti kauppalan suomenkielisten kansakoulujen johtokunnalle 20.10.1968 lisämäärärahahakemuksen Ivisnäsin (Hannuksen kk:n) kouluparakin perushankintoihin (mm. ruokailu- ja keittiövälineisiin sekä pulpetteihin). Uuden parakkikoulun johtajaopettajaksi nimitettiin yksi Vapaaniemen koulun opettajista, Aune Väänänen, joka toimi koulun johtajana koko kansakouluajan. Hannuksen koulussa aloittivat toimintansa luokat I - IV ja Vapaaniemen koulussa jatkoivat luokat V - VI. Koulurakennuksen parakkiluonteen vuoksi koulun tilat olivat puutteelliset heti alusta alkaen. Koulun keittiö soveltui ainoastaan ruuan lämmitykseen, koululla ei ollut opettajanhuonetta eikä terveydenhoitotilaa. Veiston- ja voimistelunopetus tapahtui vieressä olevan Vapaaniemen yhteiskoulun tiloissa. Piha oli pitkään autio, sorapeitteinen, ilman minkäänlaisia liikuntatelineitä. Tilojen puutteellisuuksista johtuen terveyslautakunnan valvontaosasto päätti jo kokouksessaan 18.12.1972 että kevään 1973 jälkeen Hannuksen koulurakennusta ei saa enää käyttää koulutarkoitukseen. Uuden rakennuksen saaminen kuitenkin viivästyi, joten 16.4.1973 terveyslautakunta muutti päätöstään siten että käyttäminen kouluna sallittiin siihen saakka kunnes uusi koulu valmistui, edellyttäen että vaaditut korjaustyöt suoritettiin. Vihdoin elokuussa 1975 päästiin opetus aloittamaan uudessa Vapaaniemen yhteiskoulun toiselle sivulle rakennetussa rakennuksessa. Uudisrakennuskin oli siirtokelpoinen parakkikoulu, tosin edellistä tilavampi. Rakennuksessa oli jo voimistelu-juhlasali, veistoluokka sekä opettajainhuone. Hannuksen kansakoulun johtokuntana toimi alusta asti Suomenkielisten kansakoulujen johtokunta. Peruskoulu-uudistuksen myötä vuonna 1977 aloitti toimintansa Iivisniemen ja Kaitaan (Hannuksen kansa- ja Vapaaniemen yhteiskoulun) koulujen kouluneuvosto. Hannuksen kansakoulu (myöh. Iivisniemen koulu) toimi parakissaan aina 1990-luvun alkupuolelle, jolloin vasta koulu pääsi muuttamaan ensimmäiseen kiinteään koulurakennukseensa Hyljelahteen päin. Säädöksiä ja asetuksia Espoon kauppalan kansakoulun ohjesääntö kv.28.5.1963 Kansakoululaki 247/1.7.1957 Kansakouluasetus 321/23.7.1958 Koulun johtaja Aune Väänänen Tehtävät Huolehtia kansakoululain määräämistä tehtävistä lain edellyttämällä tavalla. 1§ “Kansakoulussa annetaan kansalaiselle tarpeellinen peruskoulutus. Kansakoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi kansakoulun tehtävänä on tukea ja auttaa koulunkäyntinsä päättäneen nuorison opiskelua ja sivistysharrastuksia. Tehtäväänsä täyttäessään kansakoulun on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa.” Kuvailija Saila Rautiainen