Kunnallishallintoon siirtyminen Kirkkoherran johtamat pitäjänkokoukset olivat vanhoja kunnan ja seurakunnan hallintoelimiä. Helmikuun 6. päivänä 1865 annettiin asetus, joka uudisti kunnan hallintoa erottamalla kunnan ja seurakunnan toisistaan. Tästä lähtien pitäjän asukkaiden tuli kokouksissa itse hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa. Jokaista vuotta varten tuli määrätä tarkka talousarvio. Kirkolliset asiat tuli luovuttaa erityisen kirkonkokouksen käsiteltäväksi. Kaikki maalliset asiat siirtyivät kunnallisten elinten hoidettaviksi. Näitä kunnallisia elimiä olivat kuntakokous, joka oli veroa maksavien kuntalaisten neuvottelukokous ja jolla kunnan asioissa oli päätäntävalta (tai vaihtoehtoisesti kunnanvaltuusto, joka koostui tietystä määrästä kuntalaisten valitsemia edustajia) sekä kunnallislautakunta päätösten toimeenpanoa ja juoksevien asioiden hoitoa varten. Edelleen määrättiin, että kunnallishallinto tuli toteuttaa viimeistään kolmen vuoden kuluessa asetuksen antamisesta. Espoossa uuteen kunnallishallintoon siirtyminen otettiin esille 29.10.1865 pitäjänkokouksessa, jossa asetettiin komitea laatimaan asiasta ehdotus. Komitean ehdotus hyväksyttiin 14.10.1866 vähäisin muutoksin. Kunnanvaltuuston perustamismahdollisuutta ei pohdittu tässä vaiheessa lainkaan, vaan kuntakokouksesta tuli päättävä elin. Kuntakokous ja kunnallislautakunta Kuntakokouksessa olivat äänivaltaisia kaikki hyvämaineiset, veroa maksavat kuntalaiset, joilla oli Suomen kansalaisen oikeudet ja jotka eivät olleet toisen isännyyden alla. Lisäksi edellytettiin, että velkaa ei ollut enempää kuin edellisen vuoden kunnallisvero. Äänimäärä päätöksiä tehtäessä määräytyi varallisuuden mukaan: yksi veroäyri vastasi yhtä ääntä. Kuntakokous valitsi keskuudestaan puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kunnallishallinnon toimeenpanevana elimenä oli vuoden 1865 asetuksen mukaan kunnallislautakunta. Kunnallislautakunnassa tuli olla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä. Asioiden hoito keskittyi kuitenkin puheenjohtajan eli esimiehen käsiin. Palkkaa esimiehelle ei tarvinnut maksaa, mikä aiheuttikin vaikeuksia puheenjohtajaa valittaessa. Vähitellen nimellistä korvaussummaa jouduttiin nostamaan ja vuonna 1910 puheenjohtajan palkka oli jo 1500 mk. Kunnallislautakunnan jäsenet valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten vaalin toimitti kunnanvaltuusto. Espoo oli jaettu 14 piiriin, joista kustakin oli edustaja kunnallislautakunnassa. Lautakunnan jäsenmäärää nostettiin myöhemmin siten, että vuodesta 1934 lähtien jäseniä oli kymmenen. Kunnanvaltuusto Kuntakokousten toiminta todettiin pian puutteelliseksi: päätöksiä moitittiin sattumanvaraisiksi ja kokouksia jouduttiin usein perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Kunnanvaltuustoa koskeva perustamisasia oli ensimmäisen kerran esillä jo syksyllä 1890. Perustaminen kuitenkin viivästyi, koska voimassaolevien säännösten mukaan valtuusto ei olisi voinut päättää kaikista kuntaa koskevista asioista. Kunnanvaltuuston perustamiseen ryhdyttiin vasta Uudenmaan läänin kuvernööri Max Alfthanin kehotuksesta vuoden 1909 alussa. Alfthan perusteli asiaa sillä, että niissä kunnissa, joissa valtuusto oli perustettu, oli saavutettu parempi asiantuntemus ja perusteellisuus asiain käsittelyssä, kun taas kuntakokouksen päätöksiä leimasi usein tilapäisyys ja kypsymättömyys. Kunnanvaltuustoasiaa käsiteltiin kuntakokouksissa 24.2.1909, 27.4.1909 sekä 13.9.1909, jolloin valtuusto lopulta perustettiin ja jäsenten määräksi päätettiin 20. Valtuuston toimikausi alkoi vuoden 1910 alusta. Vuoden 1898 kunnallisasetus määräsi valtuuston toimikauden pituudeksi kolme vuotta, kuitenkin niin, että vuosittain oli erovuorossa vain kolmannes, joten joka vuosi jouduttiin valitsemaan kolmannes valtuutetuista. Vuoden 1917 kunnallislaissa määrättiin valtuutettujen lukumäärä kunnan henkikirjoitettuun asukaslukuun perustuvaksi (vuonna 1919 30 valtuutettua, ennen vuotta 1977 53, 1977 alusta 67). Uudella kunnallislailla toteutettiin myös kuntalaisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnanvaltuutettujen vaaleissa. Ikärajaksi säädettiin 24 vuotta. Kunnallisvaalikäytäntöä muutettiin 14.2.1925 annetulla lailla, jonka mukaan kaikki valtuuston jäsenet ja varajäsenet tuli valita samanaikaisesti joka kolmas vuosi vuosi pidettävillä vaaleilla. Kunnanvaltuusto oli nyt kunnan ylin päättävä elin, joten se ei ollut vastuussa toiminnastaan muille kunnallisille viranomaisille. Kuntakokous tosin käytti päätösvaltaa vielä jonkin aikaa kunnanvaltuuston perustamisen jälkeenkin asioissa, jotka koskivat uusien valtuutettujen valintaa, kiinteän omaisuuden myymistä, ostamista, vaihtamista ja panttaamista sekä lainan ottamista. Viimeinen kuntakokouksen pöytäkirja on vuodelta 1928. Virat ja toimet Kunnallishallinnon tehtävät lisääntyivät ajan mittaan siinä määrin, ettei kunnan johtohenkilöiden ollut mahdollista hoitaa niitä yksinään. Tämä johti erityisen kunnankamreerin viran perustamiseen 26.10.1914. Jo vuoden 1919 lopulla virka jaettiin suuren tehtävämäärän takia kahtia. Uuden viran nimike oli kunnansihteeri. 1920-luvun lopulla haluttiin kunnan talouden kirjanpito ja kunnankassan hoito uskoa eri henkilöiden hoidettaviksi, minkä vuoksi 25.1.1929 perustettiin erityinen kunnankasöörin virka. Samassa yhteydessä laadittiin kunnankamreerille ja -kirjurille (kunnansihteerille) uudet ohjesäännöt, jotka valtuusto hyväksyi 17.4.1930. Kasöörin virka tosin osoittautui myöhemmin turhaksi ja se lakkautettiin vuoden 1931 lopussa. Vuoden 1937 lopulla kunnantoimisto muodostui kunnankamreerin ja -sihteerin lisäksi neljästä toimistoapulaisesta. Vuonna 1954 perustettiin apulaiskunnansihteerin virka kunnansihteerin lisääntyneen työmäärän vuoksi.Seuraavana vuonna kunnanvaltuutettujen toimikautta pidennettiin kolmesta neljään vuoteen.Vuonna 1958 verotuksen toimittaminen ja veronkanto siirrettiin kunnalta valtion viranomaisten tehtäväksi. Toimenpiteellä yhtenäistettiin verotusmenettelyä. Kunnanhallitus Vuoden 1949 alussa voimaan tulleen kunnallislain myötä kunnallislautakunta nimenä vaihtui maalaiskunnissa kunnanhallitukseksi (kauppalan- ja kaupunginhallitus nimitykset, samoin kuin kauppalan- ja kaupunginvaltuusto -nimet, ovat tulleet kuntamuodon muutosten myötä vuosina 1963 ja 1972). Lailla pyrittiin keskittämään kuntien hallintoa kunnanhallituksen käsiin tehokkuuden lisäämiseksi. Samaan päämäärään pyrittiin uudessa laissa kunnanjohtajajärjestelmän toteuttamisella. Kunnanjohtajan viran perustamista ei kuitenkaan tehty pakolliseksi, vaan se jäi riippumaan joko kunnanvaltuuston harkinnasta tai valtioneuvoston määräyksestä. Kauppalan- ja kaupunginhallituksen jaostot Espoon kuntamuodon muuttuessa kauppalaksi v.1963 kauppalanhallituksen uusi ohjesääntö antoi kauppalanhallitukselle mahdollisuuden perustaa jaosto. Ohjesääntö pohjautui kaupungeissa ja kauppaloissa yleisesti käytössä olleeseen rakenteeseen. Kauppalanhallituksen yleisjaostona toiminut jaosto aloitti toimintansa 9.5.1963. Jaosto toimi vuoteen 1992. Jatkossa perustettiin tiettyjä toimintoja varten erityisjaostoja sellaisia olivat hankintajaosto 21.6.1977-1984, konsernijaosto 2005-, elinkeino-ja työllisyysjaosto 2005-. Kaksi viimeksi mainittua jaostoa perustettiin kaupunginvaltuuston 30.8.2004 hyväksymän kaupungin luottamushenkilöorganisaation uudistuksen yhteyydessä. Uudistus pohjautui kaupunginhallituksen 13.1.2004.asettaman toimikunnan tekemään ehdotukseen. Kunnanjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat ja hallinnolliset johtajat Kunnanjohtajan viran perustaminen siirtyi aina 1960-luvun alkuun asti, koska 1950-luvulla vireillä olleet Espoon jakohankkeet viivästyttivät viran perustamista. Kunnallisten asioiden hoito oli siten pitkään lähinnä kunnanhallituksen puheenjohtajan vastuulla. Kunnanjohtajan virka perustettiin 29.11.1960 ja apulaiskauppalanjohtajan virka vuoden 1963 alusta. Kunnanhallituksen ohjesäännössä 11.4.1961 määrättiin kunnan- johtajan tehtävät ja viran haku- ja valintamenettelyyn liittyvät säännöt. Avoimeen hakuun julistettua virkaa hakeneista kunnanvaltuusto valitsi kelpoisuusehdot täyttävän ja sopivaksi katsomansa henkilön suljetulla lippuäänestyksellä. Seuraavan kerran johtajien virkoja lisättiin vuonna 1970, kun kauppalanvaltuusto perusti sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen, maankäyttöasioiden sekä kiinteistötoimen hallinnollisten johtajien virat. Vuonna 1976 hallinnollinen johtaja -nimike muutettiin apulaiskaupunginjohtajaksi. Seuraavana vuonna muutettiin apulaiskaupunginjohtajan virka teknisen toimen apulaiskaupunginjohtajan viraksi ja maankäyttöasioiden apulaiskaupunginjohtajan virka maankäyttötoimen apulaiskaupunginjohtajan viraksi. Kaupunginvaltuusto lakkautti vuonna 1993 kiinteistötoimen ja maankäyttötoimen apulaiskaupunginjohtajien virat sekä vuonna 1996 opetustoimen toisen apulaiskaupunginjohtajan viran. Vuonna 1997 apulaiskaupunginjohtajia oli kolme: ympäristön ja teknisten palveluiden, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen toimialoilla. Valtuusto päätti kokouksessaan 17.1.2000 toimialojen johtotehtävien uudistamisesta. Apulaiskaupunginjohtajien virkojen sijaan toimialojen johtoon perustettiin toimialojen johtajien virat. Muutos astui voimaan vuoden 2001 alusta. Toimialojen johtajat sijoittuivat organisaatiossa suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen. Arkisto muodostui teknisen- sekä sivistystoimen toimialajohdon osalta keskushallinnon arkistoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialajohto on laajemman hallintonsa vuoksi muodostanut myös toimialajohdon osalta oman arkistokokonaisuuden. Vuoden 2005 alusta myös teknisen- ja ympäristötoimen ja sivistystoimen toimialojen johdot muodostivat omat arkistokokonaisuutensa toimialojen arkistoihin toimialajohtojen tehtäväkentän laajentuessa. (kts. alhaalla TOP-hanke) Keskushallinnon uudistaminen Keskushallintoa uudistettiin vuoden 1990 lopulla, kun valtuusto hyväksyi kaupungin keskusviraston johtosäännön. Keskusvirasto jakautui hallinnon, suunnittelun ja kehittämisen, rahatoimen ja palvelujen toimialoihin, jotka edelleen jakautuivat vastuuyksiköihin. Keskusvirastoa ja toimialoja johtivat kaupunginvaltuuston viideksi vuodeksi kerrallaan valitsemat virastopäällikkö ja toimialajohtajat. Virastopäällikkö toimi kaupunginjohtajan alaisuudessa. Keskusvirasto korvasi vuonna 1975 kauppalantoimiston tilalle tulleen kaupunginkanslian, joka aiemmin oli toiminut kaupunginhallituksen alaisena yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä. Kaupunginkanslian johtajana oli toiminut kansliapäällikkö (kunnansihteerin virka oli muutettu kansliapäällikön viraksi 1.1.1976). Vuoden 1996 hallinnonuudistuksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivan keskushallinnon johtosäännön. Sillä jaettiin aiempi keskusvirasto kahteen yksikköön, hallinto- ja palvelukeskukseksi. Keskushallinnon johtosääntöuudistuksen kautta vuonna 2008(voimaan 1.1.2009) keskushallinto muodostui konserniesikunnasta, konsernipalveluiden tulosyksiköstä sekä sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Konsernipalvelut siirtyivät vuonna 2012 palveluliikelaitosten toimialalle. Toiminnan ja talouden ohjausta kehitettiin Espoo strategian tavoitteiden saavuttamiseksi (hyväksytty ensimmäisen kerran kv.12.11.1999 ). Vuoden 2002 aikana käynnistettiin Espoon kaupungin yhteisten toimintojen kehittämistyö talous-, henkilöstö-, ja materiaalitoimintojen alueella. Kaupunginjohtajan päätöksellä 7.3.2003 käynnistettiin talous-, henkilöstö-, ja materiaalihallinnon toimintojen ja prosessien kehittäminen, talousohjauksen mallin laatiminen, toimintolaskelmien perusteiden määrittely sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurin laatiminen (TOP- hanke). Hankkeet johtivat mm. kaupungin hankinta-, henkilöstö-, ja talouspalvelujen laajempaan keskittymiseen keskushallinnon palvelukeskukseen. Sekä myös toimialojen johtojen koordinointitehtäviin em. palvelujen osalta.(kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja 8.1.2004 §1) Tehtävät Espoon keskushallinnon tehtävät Kuntakokouksen tehtävät määriteltiin kunnallishallintoasetuksessa. Niitä olivat kansakoulujen perustaminen, yleisen järjestyksen ylläpitoon tarvittavat toimenpiteet, yleinen terveyden- ja köyhäinhoito, pitäjäntuvan ja muiden kunnalle kuuluvien rakennusten rakentaminen ja kunnossapito, laina- ja avustusmakasiinien hoito, metsästystä ja kalastusta koskevien asetusten noudattaminen ja edistäminen sekä toiminta tulipalojen torjumiseksi. Lisäksi kuntakokouksen päätösvaltaan kuuluivat kunnan raha-asiat ja kunnallisten toimihenkilöiden valitseminen. Kirkon ja kunnan erosta huolimatta kuntakokouksissa käsiteltiin myös kirkonkokouksen toimialaan kuuluvia asioita, kuten pappilan rakennustöitä ja kiertokouluja koskevia asioita. Tehtäviä eriytettiin vuodesta 1919 alkaen tehtäviä varten perustetuille lautakunnille. Kunnallislautakunnan tehtäviin kuului kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston päätösten toimeenpano, yleinen huoltotoimi ja terveydenhoidollinen valvonta sekä kunnan raha-asiain ja omaisuuden hoito samoin kuin muutkin asiat, joiden katsottiin soveltuvan kunnallislautakunnan toimialaan. Asetuksen mukaan kunnallislautakunnan puheenjohtaja eli esimies vastasi lautakunnan pöytäkirjanpidosta ja kirjeenvaihdosta, vastaanotti kaikki lautakunnalle ohjatut kirjeet ja esitykset, niistä luettelot. Kunnanvaltuuston tehtävänä on käyttää yleistä päätösvaltaa kunnassa. Valtuuston päätösvaltaan kuuluvat asiat voidaan ryhmitellä seuraavasti: kunnallissääntöjen antaminen, kunnan toiminnan järjestäminen, kunnan taloudellisen vallan käyttö, lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen kuntaa koskevissa asioissa sekä toimielinten miehittäminen. Kunnankamreerin tehtäviin kuului kunnan kirjanpidon hoito, kunnallisten saatavien periminen ja maksujen suorittaminen, kunnan arkiston ja kanslian johto, pöytäkirjan laatiminen kaikista kunnallisista kokouksista, vuosittaisen selonteon laatiminen kunnan taloudellisesta tilasta sekä kaikki ne tehtävät, jotka kunnallislautakunnan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat kamreerille määräsivät. Vuoden 1930 ohjesäännössä kamreerin tehtäviksi määriteltiin myös taksoitus- ja kantoluettelosta sekä verolipuista huolehtiminen. Lisäksi hänen vastuullaan olivat asiakirja- ja kirjediariot sekä luettelot annetuista todistuksista. Kamreerin tuli myös olla läsnä kunnanvaltuuston ja valmisteluvaliokunnan kokouksissa. Kunnansihteerin puolestaan tuli toimia kunnanvaltuuston ja sen valmisteluvaliokunnan sekä keskuslautakunnan sihteerinä. Kunnansihteerin tehtäviin lisättiin lähetettävien kirjeiden laatiminen sekä vuosikertomuksen ja yleisen kunnallisen kertomuksen laatiminen kuluneelta vuodelta. Kunnankasöörin tehtäviin kuului vuoden 1930 ohjesäännön mukaisesti hoitaa kunnan pääkassat josta hän oli henkilökohtaisesti vastuussa, ottaa vastaan kunnan rahastojen tulot ja muut varat sekä suorittaa kaikki kunnan puolesta maksettaviksi hyväksytyt laskut. Lisäksi kunnan kassa oli pidettävä avoinna yleisölle kahtena päivänä viikossa. Kunnanhallituksen tehtäviin kuului valtuuston päätöksien laillisuuden valvonta. Lisäksi sen oli huolehdittava kunnan hallinnosta, valvottava kunnan etuja, valmisteltava valtuuston käsittelyyn tulevat asiat sekä pantava täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset. Kunnanjohtajan tehtäviä olivat mm.kunnanhallituksen kokousten puheenjohtajana toimiminen, kunnanhallituksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja esittely, kunnanvaltuuston päätösten laillisuuden valvonta, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen, kunnan taloudenpidon valvonta,talousarvioehdotuksen tekeminen, kunnanviraston johtaminen ja valvonta sekä edustustehtävät. Keskusviraston yleisenä tehtävänä oli valmistella asiat, jotka koskivat kaupungin suunnan määrittämistä, suunnitella ja koordinoida voimavarojen käyttöä sekä toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa kaupungin toiminnan edistämiseksi. Hallintokeskuksen tehtäväksi tuli kaupunkikonsernin strateginen suunnittelu, johdon tuki ja päätöksenteon valmistelu. Palvelukeskus puolestaan huolehti keskushallinnon koko kaupunkiorganisaatiolle tuottamien palvelujen järjestämisestä. Keskeiset säädökset: Lait ja asetukset: asetus kunnallishallituksesta maalla (6.2.1865), asetus Maalaiskuntain kunnallishallinnosta (15.6.1898), maalaiskuntien kunnallislaki (27.11.1917), laki, jolla kunta erotettiin alueellisesti seurakunnasta (19.5.1925), yhteinen kuntalaki (27.8.1948), uusi kunnallislaki 10.12.1976), kuntalaki (17.3.1995). Ohje- ja johtosäännöt: kunnankamreerin ja -kirjurin ohjesääntö (17.4.1930), kunnankasöörin ohjesääntö (17.4.1930), kunnallishallinnon ohjesääntö (17.9.1932), kunnallislautakunnan ohjesääntö (28.4.1942), kunnanhallituksen ohjesäännöt (25.1.1952, 11.4.1961), kauppalanhallituksen johtosääntö (1.3.1963) ja ohjesääntö (5.2.1963), kaupunginhallituksen ohje- ja johto- säännöt (8.12.1971, 3.9.1975, 26.1.1977, 24.10.1990, 25.11.1992), kauppalantoimiston johtosääntö (27.11.1962), kaupunginkanslian johtosääntö (3.9.1975), keskusviraston johtosääntö (24.10.1990), kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien johtosääntö (24.10.1990), kunnanvaltuuston työjärjestys (21.10.1931, 7.12.1955), kauppalanvaltuuston työjärjestys (5.2.1963), kaupunginvaltuuston työjärjestys (21.11.1973, 15.6.1977, 30.1.1991, 30.8.1995) ja keskushallinnon johtosääntö (10.6.1996). Keskeisiä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita: Kunnan-, kauppalan- ja kaupunginjohtajat: Arvi Heiskanen 1962-63 Torsten Johansson 1963 Teppo Tiihonen 1963-84 Pekka Löyttyniemi 1985-95 Marketta Kokkonen 1995-2010 Jukka Mäkelä 2011- Apulaiskauppalan- ja -kaupunginjohtajat, toimialajohtajat: Lauri Honkanen, apulaiskauppalanjohtaja 1963-1972 Ilppo Aarnio, maankäyttöasioiden hallinnollinen johtaja 1970-72, apulaiskaupunginjohtaja 1972-77, teknisen toimen apulaiskaupunginjohtaja 1977-1990 Erkki Pätiälä, teknisen toimen apulaiskaupunginjohtaja 1990- Jaakko Järvinen, kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja 1971-85 Kyösti Seppänen, kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja 1986-94 Veikko Rantala, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja 1970-74 Antti Moisio, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja 1974- Hans Korsbäck, maankäyttötoimen apulaiskaupunginjohtaja 1972-1993 Mauri Alasaari, sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 1970-85, opetustoimen apulaiskaupunginjohtaja 1986-90, sivistystoimen 1. apulaiskaupunginjohtaja 1991-92,apulaiskaupunginjohtaja 1993-96 Liisa Tommila, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen apulaiskaupunginjohtaja 1986-90, sivistystoimen 2. apulaiskaupunginjohtaja 1991-92, opetus- ja kulttuuritoimen toimialajohtaja, apulaiskaupunginjohtaja 1993-96, sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 1997- Kunnan-, kauppalan- ja kaupunginsihteerit: Herman Koroleff 1920-29 Sigfrid Törnqvist 1929-31 Gustaf Grönlund 1931 Gösta Lassfolk 1932 Nils Ehrnrooth 1933-34 Eugen Aminoff 1934-38 A. Ilmari Hildén 1938 Bertil Eriksson 1938-39 Torsten Johansson 1950-75 Kanslia- ja virastopäälliköt, hallintokeskuksen johtaja: Torsten Johansson 1976-77 Rabbe Starck 1978-90 Helena Elkala 1991- Kamreerit, suunnittelu- ja rahoitusryhmän päällikkö: Edvard Salenius 1914-18 Carl Bärlund 1919-28 John Juslin 1928-29 Sigfrid Törnqvist 1929-31 Gustaf Grönlund 1931-36 Georg Cederqvist 1937-39 Erik Halme 1940-62 Gunnar Kurtén 1963-74 Gerdt Wikman 1974-79 Rolf Eriksson 1979-81 Reijo Tuori 1982- Kuntakokouksen puheenjohtajat: 1867-78 tilanomistaja Theodor Aschan Nuuksiosta 1879-81 tilanomistaja Arthur Myrberg Espoonkartanosta 1882-87 tilanomistaja Otto Born Backbystä 1888-90 pastori Mikael Roslin, Espoon kappalainen 1891-93 Arthur Myrberg 1894-96 Otto Born 1897-1910 varatuomari Osvald Wasastjerna Gumbölestä Kunnan-, kauppalan- ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat: Osvald Wasastjerna 1910-11 Hans Heimburger 1912-30 Magnus Hagestam, ruots. 1931-33, 1940, 1942 Allan Ph. Heikel, ruots. 1934-39, 1941, 1945-48, 16.12.1949 Henrik Nyman, ruots. 1943-44 Erik Halme 1949 Bertil Eriksson 1949 Alf Lindholm 1950, 1964 Bruno Rosenblad 1951, 1953 Gunnar Henriksson 1952 Viljo Mehtonen 1952 Veikko Rantala 1954 Väinö Salmikari 1955-56 Carl-Gustaf Weckman 1957-61 Olavi Kanerva 1962-63 Erkki Laine 1965-68 Antero Salmenkivi 1969-70 Seppo Westerlund, lkp. 1971, 1973-74, 1988 Erik Olander, kok. 1972, 1977, 1979-82 Björn Immonen, rkp. 1975, 1978 M. J. Olavi Holmström, lkp. 1976 Pekka Löyttyniemi, kok. 1983-84 Liisa Tommila, sd. 1985 Matti Louekoski, sd. 1985 Ebba Aschan, rkp. 1986-87 Leena Luhtanen, sdp. 1989 Markku Markkula, kok. 1990-92 Paavo Nikula, vihr. 1993-96 Eero Akaan-Penttilä, kok. 1993-96 Kunnallislautakunnan puheenjohtajat: pastori E. Wilh. Stadius 1867 tilanomistaja Otto Born 1867-78, 1888-90 tilanomistaja Walfrid Nymalm 1879-84 maanviljelijä Johan Lönnberg 1885-87 maanviljelijä Algot Malmström 1891-93 ratsutilallinen Carl Magnus Aspelin 1894-99, 1903-08, 1910-11 tilanomistaja Jakob Wavulin 1900-02 varatuomari Karl Sucksdorff 1909 tilanomistaja Gösta Nymalm 1912-14, 1933-34 tilallinen Elis Fransman 1915-17 Edvard Salenius, ruots. 1918 August Juslin, ruots. 1919-30 Wictor Åkerblom, ruots. 1931-32, 1941-42 Gunnar Ehrnrooth, ruots. 1935-38, 1942-48 Gösta Lamroth, ruots. 1939-41 Bo Englund 1942 Kunnan-, kauppalan- ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Gunnar Ehrnrooth, ruots. 1945-48 Alf Lindholm, ruots. 1948-49 Bertil Eriksson, ruots. 1949-51 Holger Boije, ruots. 1952-53 Toivo Sorjonen, suom. porv. 1953-54 Veikko Rantala, sd. 1955-56 Kaarlo af Heurlin, sd. 1957-62 Arvi Heiskanen 1962-63 Torsten Johansson 1963 Teppo Tiihonen, sd. 1963-76 Olli Männikkö, kok. 1977-78, 1981-90 Pekka Kontu, lkp. 1979-80 Markku von Herzen, kok. 1991-92 Hannu Penttilä, sd. 1993-94 Ilkka J. Kari, kok. 1995- Kuvailijat: Perustuu kanslisti Markus Laakson tekstiin, muokattu Espoon kaupunginarkistossa 14.12.1998 sekä myöhemmin uusien asioiden ilmaantuessa.