Sisällissodan seurauksena huoltotoimelle asetettiin uusia vaatimuksia. Sodan ja sen lieveilmiöiden seurauksina esim. huoltajaa vailla olleiden lasten sijoituspaikoista oli pulaa. Espoon ensimmäinen kunnallinen lastenkoti perustettiin vuonna 1918 Gunnarsin tilalle sen siirryttyä Otto Bornin kuoleman jälkeen Espoon kunnalle. Lastenkodissa oli tähän aikaan 28 asukasta. Kunnanvaltuusto valtuutti kokouksessaan 30.9.1919 kaksi henkilöä neuvottelemaan W.Bergmanin huvilan ostosta. Tähän Villa Björkbacka nimiseen huvilaan lastenkotitoiminta siirrettiin v.1919. Kodin henkilökuntaan kuuluivat tällöin johtajan lisäksi hoitajia ja keittäjä. Köyhäinhoitolautakunta asetti 1.1.1923 voimaan astuneen köyhäinhoito-ohjesäännön 6§ mukaisesti kolmesta henkilöstä koostuvan lastenkodin johtokunnan. Sen ensimmäiset jäsenet olivat Elisa Snellman, Edith Fransman ja Artur Nylund. Johtokunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajan. Lastenkodin toiminnan puitteet määriteltiin erillisessä ohjesäännössä. Johtokunta toimi myöhemmin köyhäinhoitolautakunnan seuraajien alaisena. Lastenkodin siirryttyä Björkbackaan katsottin että lasten koulumatkasta tulisi liian pitkä ja sen vuoksi koulun perustaminen lastenkotiin katsottiin tarpeelliseksi. Koulun opettajana toimisi rovasti K.O. Fontell. Noin kahdenkymmenen lastenkotitoiminnan vuoden jälkeen Björkbackan huvila oli huonokuntoinen ja tarkoitukseensa sopimaton. Huoltolautakunnan kokouksessa 8.2.1939 rakennus ehdotettiin myytäväksi sekä uuden lastenkotirakennuksen pystyttämistä jonnekin muualle. Keväällä 1939 todettiin, että koulusalia tarvittiin muhuun käyttöön ja että rakennus muutenkin oli lastenkotitoiminnalle liian pieni. Koulutoiminta siirrettiin syksyllä 1939 tilapäisesti Lagstadin kansakouluun (kv.28.6.1939). Kunnallislautakunnan esityksestä kunnnanvaltuusto hyväksyi 12.9.1940 Nuuksiossa sijaitsevan Brobackan rälssitilan päärakennuksen sekä tonttimaan ostamisen kunnalliseksi lastenkodiksi. Toiminnan siirto Brobackaan tapahtui marraskuussa 1940. Vaikka Brobackan lastenkodin sijainnin katsottiin olevan lähes ihanteellinen pidettiin rakennusta jo melko pian toiminnan kannalta puutteellisena. Teknisten puutteiden lisäksi rakennus oli eräiden mielestä vaikea sisustaa kodinomaiseksi. Lastenkodin heikkoutena pidettiin myös sen toimintaa kaksikielisenä(suomi, ruotsi). Viisikymmentäluvulla huomattiin kunnan kiihtyvä väestönkasvu, joka loi paineita lastenkotitoiminnan laajentamiseen. Keskitettyjen lastenkotiyksikköjen sijasta tuli suosia pieniä kodinomaisia yksikköjä. Brobackan lastenkoti lakkautettiin sosiaalilautakunnan päätöksellä 26.10.1965. Päätöksellä lakkautettiin johtokunta sekä virat. Lastenkodissa oli vuonna 1965; johtajan, apulaisjohtajan, viisi lastenhoitajan, keittäjän ja keittiöapulaisen, pesijän, siivojan sekä talonmiehen virat. Osa e.m. viroista oli vuonna 1965 täyttämättä. Brobackan talonmiehen virka muutettiin Nuuksion ulkoilumajan talonmiehen viraksi. Keskeiset säädökset Köyhäinhoito-ohjesääntö (kv.19.12.1922) Reglemente för barnhemmet i Esbo kommun (kv.19. 12. 1922) muutettu (kv.22.9.1941) Espoon kunnan lastenkotien ohjesääntö (kv.29.1.1960) muutettu (28.6.1960) Organisaatio, luottamushenkilöt ja viranhaltijat Lastenkodin johtajat Wallenius Berith 1919- 1921 ( Työsuhteen alkamisvuosi epävarma) Hellberg Märtha1921- 1925 (Työsuhteen päättymisvuosi epävarma) Gestrin Gina 1925-1958 (Työsuhteen alkamisvuosi epävarma) Vuorinen Kaija 1958 Alm Ester 1958 Suosalmi Kirsti 1958-1960 Rissanen (Kankkonen) Anneli 1960-1965 Tehtävät Kunnallisen lastenkodin tehtävänä oli vastaanottaa huoltajaa vailla olevia lapsia iältään pääsääntöisesti kahden ja yhdeksän ikävuoden väliltä. Lastenkodin tuli vastata hoidosta ja kasvatuksesta. Johtokunnan tehtävänä oli tehdä esityksiä köyhäinhoitolautakunnalle lastenkodin johtajan tehtävään nimitettävistä henkilöistä sekä tehdä ehdotuksia seuraavan vuoden budjeteiksi. Lisäksi johtokunnan tuli esittää lautakunnalle toimintakertomus. Johtokunnalle kuului myös lastenkodin tarkastukset sekä kodin muu valvonta. Kuvailija Tutkimussihteeri Peter Parantala, Espoon kaupunginarkisto 23.12.1998
Katsaus Espoon kauppalaan ja sen sosiaalihuoltoon. Laadittu sosiaalitoimistossa Valtakunnallisia huoltopäiviä varten 1.7.1967. Lahti Matti J. Espoo, maalaispitäjästä suurkauppalaksi. Pieksamäki 1975. Tervo Ritva , sosiaali- ja terveystoimen arkistosta koottua tietoa.
Edeltäjä: Kunnallinen alaikäisten huoltotoiminta oli ennen köyhäinhoitolautakunnan perustamista kunnallislautakunnan valvonnassa ja sen päätöksenteon alaisena. Samanaikaisesti Gunnarsin lastenkodin tai sitä edeltäen, Espoon keskustan Villa Karyllissa toimi Karyll privata barnhem niminen yksityinen lastenkoti Seuraaja: Tuomarilan perheryhmä- ja Myllykylän kotiryhmälastenkodit
Piirustuksia Villa Björkbackasta sekä Brobackasta säilytetään Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen I sarjassa. Pieni asemapiirros maarekisteri otteessa 31.7. 1943 Ab Svenska småbruk och hem myy Brobackan Espoon kunnalle. Espoon kunnan arkisto Ead1